Peltovirta

Vuosi

Viisikymmentäkaksi viikkoa Keski-Suomen luontoa: mitä tapahtuu vaikka kukaan ei katso, ja kuinka paljon valoa siihen on. Sivu merkitsee sen viikon jota juuri nyt eletään.

Vuoden mitat

Pisin viikko — 18.–24.6.
19 h 53 min
Lyhin viikko — 17.–23.12.
5 h 03 min
Näiden erotus
14 h 50 min
Nopein muutos — viikko 9
43 min / viikko
Sama vuorokautta kohti
6 min / vrk
Yö ei pimene lainkaan
30.5.–12.7.
Heikot tähdet eivät näy
3.5.–8.8.

Luvut ovat Jyväskylän, 62,2 astetta pohjoista leveyttä. Etelämpänä ero pisimmän ja lyhimmän välillä on pienempi ja pohjoisempana suurempi — Helsingissä 13 h 07 min, Oulussa 18 h 29 min.

Päivän pituus viikoittain. Käyrä on jyrkimmillään tasausten kohdalla ja tasainen seisausten ympärillä — siksi maalis- ja syyskuussa valo muuttuu joka päivä ja kesä- ja joulukuussa ei viikkoihin.

Tammikuu – maaliskuu

  1. 1 1.–7.1.valoa 5 h 23 min+17 min Valo on kääntynyt jo kaksi viikkoa sitten, mutta aamu myöhentyy yhä. Käänne tulee illasta ensin, ja siksi sitä ei vielä tunne.
  2. 2 8.–14.1.valoa 5 h 47 min+24 min Korpit lentävät pareittain ja syöksyvät. Talven ensimmäinen soidin on käynnissä silloin kun kaikki muu nukkuu.
  3. 3 15.–21.1.valoa 6 h 18 min+31 min Hirvet ovat pudottaneet sarvensa. Ne jäävät lumen alle jyrsijöiden syötäväksi, ja siksi niitä löytää harvemmin kuin luulisi.
  4. 4 22.–28.1.valoa 6 h 54 min+36 min Vuoden kylmin jakso. Pakkanen halkoo runkoja niin että metsässä kuuluu pamahduksia: puun sisällä oleva vesi jäätyy ja laajenee.
  5. 5 29.1.–4.2.valoa 7 h 32 min+38 min Valoa on yli seitsemän tuntia ja aurinko nousee puiden latvojen yli. Etelärinteen lumi alkaa painua vaikka pakkanen jatkuu.
  6. 6 5.–11.2.valoa 8 h 12 min+40 min Käpytikka rummuttaa. Ääni on soidinta eikä ruoanhakua — se valitsee kaikuvimman kelon eikä pehmeintä puuta.
  7. 7 12.–18.2.valoa 8 h 54 min+42 min Oravan jäljet vievät kuuselta kuuselle. Kävyt varisevat siemeniä hangelle, ja jäljistä näkee mistä puusta ruoka on tullut.
  8. 8 19.–25.2.valoa 9 h 35 min+41 min Ketut ovat kiimassa. Öisin kuuluu haukku joka ei ole koiran, ja jäljet kulkevat suoraan ja kaukaa: nyt ei etsitä ruokaa vaan toista kettua.
  9. 9 26.2.–4.3.valoa 10 h 18 min+43 min Vuoden nopein muutos: valoa tulee lisää 43 minuuttia viikossa, kuusi minuuttia vuorokaudessa. Tämän huomaa ilman kelloa.
  10. 10 5.–11.3.valoa 11 h 00 min+42 min Hankikanto. Päivä sulattaa pinnan ja yö jäädyttää sen, ja aamulla hanki kantaa ihmisen ilman suksia. Yhdeltätoista se ei enää kanna.
  11. 11 12.–18.3.valoa 11 h 42 min+42 min Teeret soivat hangella auringonnousun aikaan. Soidinpaikka on sama vuodesta toiseen: suon tai pellon aukea, josta näkee joka suuntaan.
  12. 12 19.–25.3.valoa 12 h 24 min+42 min Kevätpäiväntasaus. Päivä ohittaa yön kuitenkin jo pari päivää ennen sitä, koska ilmakehä taittaa auringon näkyviin ennen kuin se on noussut.
  13. 13 26.3.–1.4.valoa 13 h 06 min+42 min Ensimmäiset muuttajat: kiuru pellon yllä, töyhtöhyyppä sulaneella saralla, kottarainen pönttöä katsomassa.

Katso myös: Sanasto: hanki · nuoska · kaamos · Jäljet — kenen jälki hangella on · Vauhti — milloin pulkka kulkee ja sukset eivät

Huhtikuu – kesäkuu

  1. 14 2.–8.4.valoa 13 h 48 min+42 min Lumi lähtee etelärinteiltä ja puiden tyviltä ensin. Tumma pinta ottaa lämmön ja sulattaa itsensä esiin.
  2. 15 9.–15.4.valoa 14 h 30 min+42 min Kelirikko. Routa sulaa pinnasta alaspäin, vesi ei pääse jäätyneen kerroksen läpi, ja tie muuttuu velliksi juuri päältä.
  3. 16 16.–22.4.valoa 15 h 12 min+42 min Järven jää on yhä paksu mutta ei enää luja: se hajoaa pystykiteiksi, jotka irtoavat toisistaan. Paksuus ei kerro tästä eteenpäin mitään.
  4. 17 23.–29.4.valoa 15 h 54 min+42 min Kurjet ja hanhet menevät yli. Leskenlehti kukkii pientareella ennen kuin sillä on lehtiä — nimi tulee siitä järjestyksestä.
  5. 18 30.4.–6.5.valoa 16 h 35 min+41 min Jäät lähtevät. Viimeinen jää on rannassa ja keskellä selkää yhtä aikaa, ja tuuli päättää kumpi menee ensin.
  6. 19 7.–13.5.valoa 17 h 16 min+41 min Koivun hiirenkorva. Lehti aukeaa muutamassa päivässä, ja metsän väri vaihtuu viikossa.
  7. 20 14.–20.5.valoa 17 h 55 min+39 min Tuomi kukkii, ja sen kanssa tulee kylmä jakso. Kukinta ei tee kylmää: molemmat seuraavat samaa lämpösummaa, ja siksi ne osuvat yhteen.
  8. 21 21.–27.5.valoa 18 h 31 min+36 min Yö ohenee. Aurinko käy niin lähellä horisonttia, ettei pohjoinen taivas ehdi pimetä ennen aamua.
  9. 22 28.5.–3.6.valoa 19 h 03 min+32 min Valoisa yö alkaa 30. toukokuuta: aurinko ei enää laske kuutta astetta horisontin alle. Sitä kestää 12. heinäkuuta asti.
  10. 23 4.–10.6.valoa 19 h 29 min+26 min Tervapääskyt saapuvat viimeisinä ja lähtevät ensimmäisinä. Ne ovat täällä alle sata päivää vuodesta.
  11. 24 11.–17.6.valoa 19 h 46 min+17 min Linnut laulavat ympäri vuorokauden, koska pimeää ei ole. Laulu on kiivaimmillaan juuri ennen kuin se loppuu.
  12. 25 18.–24.6.valoa 19 h 53 min+7 min Kesäpäivänseisaus, vuoden pisin viikko. Muutos on enää seitsemän minuuttia, joten käännettä ei huomaa kuukauteen.
  13. 26 25.6.–1.7.valoa 19 h 47 min−6 min Laulu vaimenee. Pesintä on ohi ja poikaset ovat kuoriutuneet, eikä reviiriä tarvitse enää puolustaa äänellä.

Katso myös: Sanasto: kelirikko · sohjo · sula · Tarinat — miksi kevätjää pettää siinä missä nimi varoittaa

Heinäkuu – syyskuu

  1. 27 2.–8.7.valoa 19 h 31 min−16 min Valoisa yö loppuu 12. heinäkuuta. Ensimmäinen kunnon hämärä tuntuu oudolta, vaikka se on ollut poissa vain kuusi viikkoa.
  2. 28 9.–15.7.valoa 19 h 05 min−26 min Järvi on lämpimimmillään vasta ilman huipun jälkeen. Vesi lämpenee hitaasti ja jäähtyy hitaasti — siksi elokuun järvi on parempi kuin kesäkuun.
  3. 29 16.–22.7.valoa 18 h 34 min−31 min Mustikka kypsyy. Varjossa se kypsyy myöhemmin kuin aukealla, joten sato kestää viikkoja jos osaa vaihtaa paikkaa.
  4. 30 23.–29.7.valoa 17 h 58 min−36 min Yöt viilenevät nopeammin kuin päivät. Taivas on kirkas ja maa säteilee lämpönsä ylös, ja ero yön ja päivän välillä kasvaa.
  5. 31 30.7.–5.8.valoa 17 h 20 min−38 min Puolukka punertuu ja ensimmäiset sienet nousevat. Sateen ja sienen välissä on noin kaksi viikkoa.
  6. 32 6.–12.8.valoa 16 h 40 min−40 min Tähdet palaavat: 8. elokuuta alkaen yö on taas niin pimeä, että heikot tähdet näkyvät. Samalle viikolle osuu perseidien huippu.
  7. 33 13.–19.8.valoa 15 h 59 min−41 min Ensimmäinen halla on mahdollinen selkeän ja tyynen yön jälkeen — ja se tulee notkoon, koska kylmä ilma valuu alas ja jää sinne.
  8. 34 20.–26.8.valoa 15 h 17 min−42 min Pihlaja punertuu ensimmäisenä. Se ei ole vielä ruska vaan yhden lajin oma aikataulu.
  9. 35 27.8.–2.9.valoa 14 h 36 min−41 min Kurjet kerääntyvät pelloille. Muuttoa ei vielä ole, vaan syömistä ja harjoittelua.
  10. 36 3.–9.9.valoa 13 h 54 min−42 min Yö on taas yhtä pitkä kuin heinäkuun alussa, mutta lämpö tulee jäljessä: järvi on yhä kesän lämmin.
  11. 37 10.–16.9.valoa 13 h 13 min−41 min Hanhiaurat menevät yli öisin. Ääni kuuluu ennen kuin auran näkee, ja usein sitä ei näe lainkaan.
  12. 38 17.–23.9.valoa 12 h 31 min−42 min Syyspäiväntasaus. Ruska kääntyy: lehti lakkaa tekemästä lehtivihreää, ja alla koko kesän ollut keltainen tulee näkyviin.
  13. 39 24.–30.9.valoa 11 h 50 min−41 min Hirven kiima. Sonni liikkuu päivälläkin ja ylittää teitä paikoissa joissa se ei muuten liiku.

Katso myös: Sanasto: halla · ruska · usva · Pilvet — miksi kirkas ilta on hallayö

Lokakuu – joulukuu

  1. 40 1.–7.10.valoa 11 h 08 min−42 min Lehdet varisevat ja metsä avautuu. Maastonmuodot näkyvät ensimmäistä kertaa sitten toukokuun.
  2. 41 8.–14.10.valoa 10 h 27 min−41 min Yöpakkaset muuttuvat säännöllisiksi. Kuura tekee ensimmäisen valkoisen aamun, joka sulaa yhdeksään mennessä.
  3. 42 15.–21.10.valoa 9 h 45 min−42 min Ensilumi tulee tavallisesti nyt, eikä se jää: maa on yhä lämmin ja sulattaa sen alapuolelta.
  4. 43 22.–28.10.valoa 9 h 04 min−41 min Lammet saavat riitteen öisin. Ohut jää kantaa lehden mutta ei kiveä, ja päivä vie sen taas pois.
  5. 44 29.10.–4.11.valoa 8 h 23 min−41 min Pimein aika ilman lunta. Valoa on kahdeksan tuntia ja pilvet ottavat siitä osan — marraskuu on vuoden pilvisin kuukausi.
  6. 45 5.–11.11.valoa 7 h 42 min−41 min Maa jäätyy pinnasta. Routa alkaa siitä mistä lumi puuttuu: paljas polku jäätyy ennen sammalta.
  7. 46 12.–18.11.valoa 7 h 04 min−38 min Järvi jäätyy lahdista ja matalikoilta. Selkä jäätyy vasta kun koko vesimassa on jäähtynyt neljään asteeseen ja lakannut sekoittumasta.
  8. 47 19.–25.11.valoa 6 h 27 min−37 min Ensimmäinen jää on teräsjäätä, kirkasta ja lujaa. Sen päälle satava lumi tekee kohvaa, joka on heikompaa vaikka näyttää paksummalta.
  9. 48 26.11.–2.12.valoa 5 h 55 min−32 min Pysyvä lumi tulee tavallisesti nyt. Maisema kirkastuu vaikka valoa on vähemmän kuin viikko sitten: lumi palauttaa sen mikä tulee.
  10. 49 3.–9.12.valoa 5 h 29 min−26 min Aurinko laskee jo ennen kolmea. Aikaisin lasku osuu joulukuun puoliväliin, ei seisaukseen.
  11. 50 10.–16.12.valoa 5 h 11 min−18 min Aurinko käy korkeimmillaan alle viiden asteen korkeudella. Varjot ovat pisimmillään koko vuoden, myös keskipäivällä.
  12. 51 17.–23.12.valoa 5 h 03 min−8 min Talvipäivänseisaus, vuoden lyhin viikko. Aurinko nousee keskipäivällä 4,3 asteen korkeuteen — kämmenen leveys käsivarren päässä.
  13. 52 24.–30.12.valoa 5 h 06 min+3 min Valo kääntyy. Aamu myöhentyy silti vielä kolme viikkoa, joten käänteen tuntee vasta tammikuun lopulla.

Katso myös: Lumi — mitä kerrokset kertovat tästä talvesta · Yö — vuoden pimeimmät viikot ovat kulkea helpoimmat · Vesi — miksi selkä jäätyy lahtia myöhemmin · Suo — routa tekee siitä hetkeksi lattian · Laavu — pisimmät yöt nukutaan katon alla · Sanasto: kuura · riite · kohva · Eväät — mikä kestää repussa pakkasen