Peltovirta

Vuosi

Viisikymmentäkaksi viikkoa Keski-Suomen luontoa: mitä tapahtuu vaikka kukaan ei katso, ja kuinka paljon valoa siihen on. Sivu merkitsee sen viikon jota juuri nyt eletään.

Vuoden mitat

Pisin viikko — 18.–24.6.
19 h 53 min
Lyhin viikko — 17.–23.12.
5 h 03 min
Näiden erotus
14 h 50 min
Nopein muutos — viikko 9
43 min / viikko
Sama vuorokautta kohti
6 min / vrk
Yö ei pimene lainkaan
30.5.–12.7.
Heikot tähdet eivät näy
3.5.–8.8.

Luvut ovat Jyväskylän, 62,2 astetta pohjoista leveyttä. Etelämpänä ero pisimmän ja lyhimmän välillä on pienempi ja pohjoisempana suurempi — Helsingissä 13 h 07 min, Oulussa 18 h 29 min. Koko vuoden nousut ja laskut yhtenä seinälle tulostettavana kuvana ovat Vihkossa.

Päivän pituus viikoittain. Käyrä on jyrkimmillään tasausten kohdalla ja tasainen seisausten ympärillä — siksi maalis- ja syyskuussa valo muuttuu joka päivä ja kesä- ja joulukuussa ei viikkoihin.

Tammikuu – maaliskuu

  1. 1 1.–7.1.valoa 5 h 23 min+17 min Valo on kääntynyt jo kaksi viikkoa sitten, mutta aamu on aikaistunut vasta muutaman minuutin. Käänne tulee illasta ensin, ja siksi sitä ei vielä aamulla tunne.
  2. 2 8.–14.1.valoa 5 h 47 min+24 min Korpit lentävät pareittain: pari pysyy yhdessä koko talven. Jo helmikuussa se aloittaa soidinlennot ja syöksyt silloin, kun kaikki muu nukkuu.
  3. 3 15.–21.1.valoa 6 h 18 min+31 min Hirvet ovat pudottaneet sarvensa. Ne jäävät lumen alle jyrsijöiden syötäväksi, ja siksi niitä löytää harvemmin kuin luulisi.
  4. 4 22.–28.1.valoa 6 h 54 min+36 min Vuoden kylmin jakso. Pakkanen halkoo runkoja niin että metsässä kuuluu pamahduksia: rungon pinta jäähtyy ja kutistuu nopeammin kuin sen lämpimämpi sisus, ja pinta repeää pitkittäin.
  5. 5 29.1.–4.2.valoa 7 h 32 min+38 min Valoa on yli seitsemän tuntia ja aurinko nousee puiden latvojen yli. Etelärinteen lumi alkaa painua vaikka pakkanen jatkuu.
  6. 6 5.–11.2.valoa 8 h 12 min+40 min Käpytikka rummuttaa. Ääni on soidinta eikä ruoanhakua — se valitsee kaikuvimman kelon eikä pehmeintä puuta.
  7. 7 12.–18.2.valoa 8 h 54 min+42 min Oravan jäljet vievät kuuselta kuuselle. Kävyt varisevat siemeniä hangelle, ja jäljistä näkee mistä puusta ruoka on tullut.
  8. 8 19.–25.2.valoa 9 h 35 min+41 min Ketut ovat kiimassa. Öisin kuuluu haukku joka ei ole koiran, ja jäljet kulkevat suoraan ja kaukaa: nyt ei etsitä ruokaa vaan toista kettua.
  9. 9 26.2.–4.3.valoa 10 h 18 min+43 min Vuoden nopein muutos: valoa tulee lisää 43 minuuttia viikossa, kuusi minuuttia vuorokaudessa. Tämän huomaa ilman kelloa.
  10. 10 5.–11.3.valoa 11 h 00 min+42 min Hankikanto. Päivä sulattaa pinnan ja yö jäädyttää sen, ja aamulla hanki kantaa ihmisen ilman suksia. Yhdeltätoista se ei enää kanna.
  11. 11 12.–18.3.valoa 11 h 42 min+42 min Teeret soivat hangella auringonnousun aikaan. Soidinpaikka on sama vuodesta toiseen: suon tai pellon aukea, josta näkee joka suuntaan.
  12. 12 19.–25.3.valoa 12 h 24 min+42 min Kevätpäiväntasaus. Päivä ohittaa yön kuitenkin jo pari päivää ennen sitä, koska ilmakehä taittaa auringon näkyviin ennen kuin se on noussut.
  13. 13 26.3.–1.4.valoa 13 h 06 min+42 min Ensimmäiset muuttajat: kiuru pellon yllä, töyhtöhyyppä sulaneella saralla, kottarainen pönttöä katsomassa.

Katso myös: Sanasto: hanki · nuoska · kaamos · Jäljet — kenen jälki hangella on · Vauhti — milloin pulkka kulkee ja sukset eivät · Almanakka — taittaako Heikki talven selän

Huhtikuu – kesäkuu

  1. 14 2.–8.4.valoa 13 h 48 min+42 min Lumi lähtee etelärinteiltä ja puiden tyviltä ensin. Tumma pinta ottaa lämmön ja sulattaa itsensä esiin.
  2. 15 9.–15.4.valoa 14 h 30 min+42 min Kelirikko. Routa sulaa pinnasta alaspäin, vesi ei pääse jäätyneen kerroksen läpi, ja tie muuttuu velliksi juuri päältä.
  3. 16 16.–22.4.valoa 15 h 12 min+42 min Järven jää on yhä paksu mutta ei enää luja: se hajoaa pystykiteiksi, jotka irtoavat toisistaan. Paksuus ei kerro tästä eteenpäin mitään.
  4. 17 23.–29.4.valoa 15 h 54 min+42 min Kurjet ja hanhet menevät yli. Leskenlehti kukkii pientareella ennen kuin sillä on lehtiä — nimi tulee siitä järjestyksestä.
    Keltaisia leskenlehden kukkia paljailla suomuisilla varsilla kiven vieressä. Lehtiä ei vielä ole.
    Leskenlehti Helsingissä: kukka nousee paljaalla varrella, ja lehdet tulevat vasta perässä.
  5. 18 30.4.–6.5.valoa 16 h 35 min+41 min Jäät lähtevät. Viimeinen jää on rannassa ja keskellä selkää yhtä aikaa, ja tuuli päättää kumpi menee ensin.
    Rantakalliolta merelle: rannassa on vielä murtunutta jäälauttaa, ulompana avovettä.
    Jäät lähtevät Helsingin edustalla huhtikuussa. Rantaan jäänyt jää murtuu lautoiksi, kun selkä on jo auki.
  6. 19 7.–13.5.valoa 17 h 16 min+41 min Koivun hiirenkorva. Lehti aukeaa muutamassa päivässä, ja metsän väri vaihtuu viikossa. Samaan aikaan pajun kuori irtoaa puusta: pajupillin aika.
    Koivun oksalta roikkuvia kukkivia norkkoja ja niiden välissä pieniä vaaleanvihreitä lehtiä.
    Koivun lehti on hiirenkorvalla samaan aikaan kun norkot kukkivat.
  7. 20 14.–20.5.valoa 17 h 55 min+39 min Tuomi kukkii, ja sen kanssa tulee kylmä jakso. Kukinta ei tee kylmää: toukokuun lopun kylmät jaksot ovat tavallisia, ja tuomi sattuu kukkimaan juuri silloin.
    Iso tuomi täydessä valkoisessa kukassa nurmikolla järven rannassa.
    Tuomi täydessä kukassa.
  8. 21 21.–27.5.valoa 18 h 31 min+36 min Yö ohenee. Aurinko käy niin lähellä horisonttia, ettei pohjoinen taivas ehdi pimetä ennen aamua.
  9. 22 28.5.–3.6.valoa 19 h 03 min+32 min Valoisa yö alkaa 30. toukokuuta: aurinko ei enää laske kuutta astetta horisontin alle. Sitä kestää 12. heinäkuuta asti.
  10. 23 4.–10.6.valoa 19 h 29 min+26 min Tervapääskyt saapuvat viimeisten joukossa ja lähtevät jo elokuun alussa. Ne ovat täällä alle sata päivää vuodesta.
  11. 24 11.–17.6.valoa 19 h 46 min+17 min Linnut laulavat ympäri vuorokauden, koska pimeää ei ole. Laulu on kiivaimmillaan juuri ennen kuin se loppuu.
  12. 25 18.–24.6.valoa 19 h 53 min+7 min Kesäpäivänseisaus, vuoden pisin viikko. Muutos on enää seitsemän minuuttia, joten käännettä ei huomaa kuukauteen.
  13. 26 25.6.–1.7.valoa 19 h 47 min−6 min Laulu vaimenee. Pesintä on ohi ja poikaset ovat kuoriutuneet, eikä reviiriä tarvitse enää puolustaa äänellä.

Katso myös: Sanasto: kelirikko · sohjo · sula · Tarinat — miksi kevätjää pettää siinä missä nimi varoittaa

Heinäkuu – syyskuu

  1. 27 2.–8.7.valoa 19 h 31 min−16 min Valoisa yö loppuu 12. heinäkuuta. Ensimmäinen kunnon hämärä tuntuu oudolta, vaikka se on ollut poissa vain kuusi viikkoa.
  2. 28 9.–15.7.valoa 19 h 05 min−26 min Järvi on lämpimimmillään vasta ilman huipun jälkeen. Vesi lämpenee hitaasti ja jäähtyy hitaasti — siksi elokuun järvi on parempi kuin kesäkuun.
  3. 29 16.–22.7.valoa 18 h 34 min−31 min Mustikka kypsyy. Varjossa se kypsyy myöhemmin kuin aukealla, joten sato kestää viikkoja jos osaa vaihtaa paikkaa.
    Mustikoilla puolillaan oleva ämpäri mustikanvarvikossa, vieressä sinisiksi värjäytyneet sormet.
    Mustikkaa Toivakassa heinäkuun lopulla. Sormista näkee, mitä on tehty.
  4. 30 23.–29.7.valoa 17 h 58 min−36 min Yöt viilenevät nopeammin kuin päivät. Taivas on kirkas ja maa säteilee lämpönsä ylös, ja ero yön ja päivän välillä kasvaa.
  5. 31 30.7.–5.8.valoa 17 h 20 min−38 min Puolukka punertuu ja ensimmäiset sienet nousevat. Sateen ja sienen välissä on noin kaksi viikkoa.
  6. 32 6.–12.8.valoa 16 h 40 min−40 min Tähdet palaavat: 8. elokuuta alkaen yö on taas niin pimeä, että heikot tähdet näkyvät. Samalle viikolle osuu perseidien huippu.
  7. 33 13.–19.8.valoa 15 h 59 min−41 min Ensimmäinen halla on mahdollinen selkeän ja tyynen yön jälkeen — ja se tulee notkoon, koska kylmä ilma valuu alas ja jää sinne.
  8. 34 20.–26.8.valoa 15 h 17 min−42 min Pihlaja punertuu ensimmäisenä. Se ei ole vielä ruska vaan yhden lajin oma aikataulu.
  9. 35 27.8.–2.9.valoa 14 h 36 min−41 min Kurjet kerääntyvät pelloille. Muuttoa ei vielä ole, vaan syömistä ja harjoittelua.
  10. 36 3.–9.9.valoa 13 h 54 min−42 min Päivä on taas yhtä pitkä kuin huhtikuun alussa, mutta lämpö tulee jäljessä: järvi on yhä kesän lämmin.
  11. 37 10.–16.9.valoa 13 h 13 min−41 min Hanhiaurat menevät yli öisin. Ääni kuuluu ennen kuin auran näkee, ja usein sitä ei näe lainkaan.
  12. 38 17.–23.9.valoa 12 h 31 min−42 min Syyspäiväntasaus. Ruska kääntyy: lehti lakkaa tekemästä lehtivihreää, ja alla koko kesän ollut keltainen tulee näkyviin.
    Koivun lehti, joka on osin vielä vihreä ja reunoilta keltainen.
    Koivun lehti kesken ruskan: vihreä on jo väistynyt osasta lehteä, ja alta tullut keltainen näkyy.
  13. 39 24.–30.9.valoa 11 h 50 min−41 min Hirven kiima. Sonni liikkuu päivälläkin ja ylittää teitä paikoissa joissa se ei muuten liiku.

Katso myös: Sanasto: halla · ruska · usva · Pilvet — miksi kirkas ilta on hallayö · Almanakka — heittääkö Jaakko kylmän kiven

Lokakuu – joulukuu

  1. 40 1.–7.10.valoa 11 h 08 min−42 min Lehdet varisevat ja metsä avautuu. Maastonmuodot näkyvät ensimmäistä kertaa sitten toukokuun.
  2. 41 8.–14.10.valoa 10 h 27 min−41 min Yöpakkaset muuttuvat säännöllisiksi. Kuura tekee ensimmäisen valkoisen aamun, joka sulaa yhdeksään mennessä.
    Ruskeita vaahteranlehtiä kuivuneella heinällä, kaikki valkoisen kuuran peitossa.
    Kuura lehdillä ja heinällä: aamun valkoinen, joka sulaa kun aurinko pääsee siihen.
  3. 42 15.–21.10.valoa 9 h 45 min−42 min Ensilumi voi tulla jo nyt, vaikka tavallisesti se tulee vasta loka–marraskuun vaihteessa. Se ei jää: maa on yhä lämmin ja sulattaa sen alapuolelta.
    Järvenranta, jonka vihreällä nurmella on ohut, laikukas lumikerros.
    Ensilumi Järvenpään rannassa lokakuun lopussa. Ohut kerros ei peitä nurmea, ja lämmin maa sulattaa sen alta.
  4. 43 22.–28.10.valoa 9 h 04 min−41 min Lammet saavat riitteen öisin. Ohut jää kantaa lehden mutta ei kiveä, ja päivä vie sen taas pois.
  5. 44 29.10.–4.11.valoa 8 h 23 min−41 min Pimein aika ilman lunta. Valoa on kahdeksan tuntia ja pilvet ottavat siitä osan — marraskuu on vuoden pilvisin kuukausi.
  6. 45 5.–11.11.valoa 7 h 42 min−41 min Maa jäätyy pinnasta. Routa alkaa siitä mistä lumi puuttuu: paljas polku jäätyy ennen sammalta.
  7. 46 12.–18.11.valoa 7 h 04 min−38 min Järvi jäätyy lahdista ja matalikoilta. Selkä jäätyy vasta kun koko vesimassa on jäähtynyt neljään asteeseen ja lakannut sekoittumasta.
  8. 47 19.–25.11.valoa 6 h 27 min−37 min Ensimmäinen jää on teräsjäätä, kirkasta ja lujaa. Sen päälle satava lumi tekee kohvaa, joka on heikompaa vaikka näyttää paksummalta.
  9. 48 26.11.–2.12.valoa 5 h 55 min−32 min Pysyvä lumi tulee tavallisesti nyt. Maisema kirkastuu vaikka valoa on vähemmän kuin viikko sitten: lumi palauttaa sen mikä tulee.
  10. 49 3.–9.12.valoa 5 h 29 min−26 min Aurinko laskee jo ennen kolmea. Aikaisin lasku osuu joulukuun puoliväliin, ei seisaukseen.
  11. 50 10.–16.12.valoa 5 h 11 min−18 min Aurinko käy korkeimmillaan alle viiden asteen korkeudella. Varjot ovat pisimmillään koko vuoden, myös keskipäivällä.
  12. 51 17.–23.12.valoa 5 h 03 min−8 min Talvipäivänseisaus, vuoden lyhin viikko. Aurinko nousee keskipäivällä 4,3 asteen korkeuteen — vajaan puolen nyrkin verran käsivarren päässä.
  13. 52 24.–30.12.valoa 5 h 06 min+3 min Valo kääntyy. Aurinko nousee myöhimmillään joulun tienoilla, joten lisävalo tulee ensin iltaan: aamussa käänteen tuntee vasta tammikuussa.

Katso myös: Lumi — mitä kerrokset kertovat tästä talvesta · Yö — miksi vuoden pimeimmillä viikoilla on helpoin kulkea · Vesi — miksi selkä jäätyy lahtia myöhemmin · Suo — routa tekee siitä hetkeksi lattian · Laavu — pisimmät yöt nukutaan katon alla · Sanasto: kuura · riite · kohva · Eväät — mikä kestää repussa pakkasen

Kuvien tekijät