Peltovirta

Lumi

Lumi ei ole yksi aine vaan monta, ja ne vaihtuvat viikossa. Sama hanki kantaa aamulla ja pettää kello yhdeltätoista. Lumesta lukee mitä talvella on tapahtunut — ja mitä jalan alla tapahtuu seuraavaksi.

Lue lunta

kovaa, tuulen veistämää
kinos — kantaa. Muoto kertoo mistä tuuli tuli.
löyhää ja kuivaa, ei tartu
viti tai pakkaslumi — ei kanna eikä liu'u. Suksi uppoaa, kelkka kaivautuu.
tarttuvaa ja märkää
nuoska — kantaa hetken, tarttuu suksen pohjaan ja tekee palloja koiran karvoihin.
kova kuori, alla löyhää
hanki — kantaa aamulla, pettää päivällä. Paras kulkukeli mitä on.
harmaata ja raskasta jään päällä
kohva — vesi on noussut lumen sekaan ja jäätynyt. Näyttää paksulta, kantaa huonosti.
kiiltävä kova ura polulla
polanne — tiivistynyttä lunta. Sulaa muuta hitaammin ja jää keväällä harjanteeksi.

Lumi on päiväkirja

Jokainen kerros on yksi sää, ja jokainen kova kerros on yksi suojasää. Kaivamalla näkee koko talven järjestyksessä.

Lumi ei sekoitu. Jokainen sade jää omaksi kerroksekseen, ja niiden väliin jää se mitä sateiden välissä tapahtui: suojasää tekee kovan kuoren, pakkanen karkean rakeisen kerroksen, tuuli tiiviin ja kovan. Hanki on päiväkirja, jonka voit avata lapiolla — tai kintaalla.

Tiesitkö?

Hangen pohjalla on vielä huhtikuussa se sama lumi, joka jäi maahan ensimmäisenä pysyvänä lumena alkutalvella. Se on odottanut siellä koko talven, omana kerroksenaan.

Kokeile

Kaiva lumikuoppa ja lue talvi.

  1. Kaiva kuoppa pohjaan asti ja siisti toinen seinä kintaalla sileäksi.
  2. Laske kovat kerrokset. Jokainen niistä on yksi suojasää.
  3. Katso pohja: jos sammal on sulaa, lumi ehti peittää maan ennen kovia pakkasia.

Kulkijalle tärkeintä ovat rajapinnat. Löyhä kerros kovan kuoren päällä liukuu, ja juuri siitä suksi lähtee alta rinteessä; kova kuori löyhän päällä taas romahtaa painon alla ja jalka menee reiteen asti.

Katso myös: Sanasto: kinos · viti · polanne · Vihko — tulostettava kehys kuopan kerrosten piirtämiseen

Miksi lumi lämmittää

Puoli metriä lunta pitää maan nollan tuntumassa, vaikka ilmassa olisi viisitoista astetta pakkasta.

Lumi johtaa lämpöä huonommin kuin melkein mikään muu maastossa — huonommin kuin maa, puu tai jää. Puolen metrin lumipeite pitää maanpinnan nollan tuntumassa kovallakin pakkasella.

Tiesitkö?

Vastasatanut lumi on yli yhdeksän kymmenesosaa ilmaa. Siksi myyrä elää koko talven lumen alla, missä on aina suunnilleen nolla astetta — paukkuipa päällä mikä pakkanen tahansa.

Sama eriste selittää myös ansan ja roudan. Suo voi jäädä lumisena talvena kokonaan jäätymättä, vaikka sen yli olisi hyvä kulkea juuri silloin — petollisin muoto on umpihanki jäätymättömän pinnan päällä. Ja routa tulee sinne mistä lumi on poissa: paljas polku jäätyy ennen sammalta, ja auratun tien piennar ennen pellon keskustaa.

Katso myös: Suo — miksi lumi on siellä ansa · Sanasto: routa · Eläinten talvi — kuka elää lumen alla

Uppoaminen on painetta, ei painoa

Kaksi ihmistä ja pieni musta koira kävelevät lumisella pellolla lumikengät jalassa, sauvat käsissä.
Lumikenkäilijöitä Keravalla. Leveä kenkä jakaa painon isolle alalle.
Kaksi rinnakkaista lumikenkien jälkijonoa kaartaa lumisen pellon yli.
Lumikenkien jäljet Keravalla: leveät, matalat painaumat.
Ruudut ovat pinta-alan suhteessa: suksipari on neljä kertaa ja lumikenkäpari viisi kertaa kengänpohjia suurempi. Iso ala uppoaa vähemmän, mutta pehmeässä lumessa suksi kantaa silti vähintään lumikengän verran.

Se uppoatko lumeen ei riipu siitä paljonko painat, vaan siitä minkä kokoiselle alalle painosi jakautuu. Kengänpohjat ovat yhteensä noin viisisataa neliösenttiä, latusukset kaksi tuhatta ja lumikengät kaksi ja puoli tuhatta. Pehmeässä lumessa uppoat kengillä polveen ja lumikengillä nilkkaan — ero ei ole varusteen laadussa vaan jakolaskussa.

Sukset kantavat vähintään yhtä hyvin kuin lumikengät, vaikka alaa on vähemmän. Paino jakautuu pitkälle pinnalle, ja suksi liukuu eteenpäin lumen päällä. Lumikenkä nostetaan ja painetaan joka askeleella uudestaan lumeen.

Kokeile

Tee jakolasku jaloillasi. Seiso hangessa kahdella jalalla ja nosta sitten toinen jalka ilmaan. Uppoat syvemmälle, vaikka painat täsmälleen saman — puolet alasta on kaksinkertainen paine.

Lumen puolella ratkaisee tiheys. Kevein pakkaslumi painaa noin viisikymmentä kiloa kuutiolta, tuulen pakkaama kinos kolmesataa ja kevään hanki neljäsataa. Märkä uusi lumi on raskasta heti satessaan: kaksikymmentä senttiä sitä painaa katolla enemmän kuin puoli metriä pakkaslunta.

Tiesitkö?

Kevään hanki painaa kahdeksan kertaa enemmän kuin sama määrä vastasatanutta pakkaslunta. Molemmat ovat saman talven lunta — toinen on vain ehtinyt tiivistyä.

10:1Kymmenen senttiä tavallista uutta lunta on noin sentti vettä. Märkää lunta jo kolme kertaa enemmän — ja siksi räntä katkoo oksat jotka kestivät koko tammikuun.

Katso myös: Sanasto: räntä · tuisku

Hanki kantaa kello kahdeksan

Aamuauringon valaisema aaltoileva, kova lumipinta, jonka harjanteet kimaltavat.
Hankikuorta Norjassa. Kerran sulanut ja uudelleen jäätynyt pinta kimaltaa auringossa.

Kevättalven paras keli syntyy vuorokauden rytmistä. Päivä sulattaa lumen pinnan, yö jäätyy sen umpeen, ja aamulla päällä on kuori joka kantaa ihmisen ilman suksia. Se on ainoa aika vuodesta jolloin maastossa pääsee minne tahansa suoraan — suon yli, kivikon poikki, tiheikön läpi. Ei kuitenkaan rimpien, lähteiden eikä järven tai joen jäiden yli: hanki kantaa, mutta sen alla sula vesi ei.

Kuori kestää niin kauan kuin aurinko ei ole sulattanut sitä takaisin. Käytännössä se tarkoittaa aamua: kello kahdeksan kantaa, kymmeneltä alkaa upota etelärinteillä ja yhdeltätoista ei kanna enää missään. Pilvinen yö pilaa aamun kokonaan, koska pilvi estää säteilyn taivaalle eikä pinta jäädy.

VinkkiSuunnittele paluumatka ennen lähtöä. Kello kahdeksan hanki kantaa minne vain — yhdeltätoista se ei kanna enää takaisin.

Nyrkkisääntö
  • Selkeä yö ja pakkanen: aamulla kantaa. Pilvinen yö: ei kanna.
  • Etelärinne pettää ensin, pohjoisrinne viimeisenä.
  • Metsässä kuori kestää pidempään kuin aukealla — varjo hidastaa sulamista.

Katso myös: Vauhti — mikä hangella liukuu ja mikä ei · Vuosi — viikko 10, hankikanto · Sanasto: hanki · nuoska

Mitä lumi kertoo

Tuulen veistämä lumipinta: kaarevia, teräväreunaisia harjanteita ja syvennyksiä sinistä taivasta vasten.
Tuulen veistämää lunta Ranskan Alpeilla. Harjanteet ovat tuulen pakkaamaa kovaa lunta.

Kinos ei kerry sinne missä tuuli puhaltaa vaan sinne missä se hidastuu: esteen suojapuolelle. Yksittäisen kiven tai puun taakse syntyy pisara, jonka häntä osoittaa poispäin tuulesta, ja aukean laidassa kinos on metsän puolella. Talven vallitsevan tuulen voi siis lukea maastosta vielä keväällä, kun kinokset ovat viimeisiä sulavia kohtia.

Puiden tyvillä on päinvastainen kuoppa. Tumma runko ottaa auringon lämmön ja sulattaa ympärilleen renkaan, joka kasvaa helmikuusta alkaen — se on ensimmäinen merkki siitä että aurinko on taas voimissaan vaikka pakkanen jatkuu. Ja polku näkyy keväällä harjanteena: poljettu lumi on tiiviimpää ja sulaa hitaammin kuin ympäröivä hanki, joten kulkureitti jää viimeisenä valkoisena viivana maastoon.

Lumi kertoo myös lämpötilan äänellä. Nollan tuntumassa kiteiden pinnalla on ohut vesikalvo, joka voitelee ne, ja askel on äänetön. Pakkasen kiristyessä kalvo ohenee. Noin kymmenen asteen pakkasesta alkaen kide ei enää liu'u vaan katkeaa, ja katkeavista kiteistä syntyy se narina joka kuuluu vain kylmällä.

Kokeile

Mittaa pakkanen korvilla ja käsillä.

  1. Astu lumelle ja kuuntele. Kova narina tarkoittaa kymmenkunnan asteen pakkasta tai kovempaa.
  2. Varmista lumipallolla: purista kourallinen lunta yhteen.
  3. Jos pallo ei synny, kiteillä ei ole vesikalvoa joka liimaisi ne yhteen — on liian kylmä.
Jäniseläimen jälkijono pehmeässä hangessa: ryhmiä, joissa kaksi isoa ja kaksi pientä painaumaa.
Jäniksen tai rusakon jälkiä Helsingissä. Kuka hangella kulki, kertovat Jäljet.

Katso myös: Jäljet — kuka hangella on kulkenut · Vesi — kohva ja se miksi jää pettää lumen alla

Kuvien tekijät