Lue lunta
- kovaa, tuulen veistämää
- kinos — kantaa. Muoto kertoo mistä tuuli tuli.
- löyhää ja kuivaa, ei tartu
- viti tai pakkaslumi — ei kanna eikä liu'u. Suksi uppoaa, kelkka kaivautuu.
- tarttuvaa ja märkää
- nuoska — kantaa hetken, tarttuu suksen pohjaan ja tekee palloja koiran karvoihin.
- kova kuori, alla löyhää
- hanki — kantaa aamulla, pettää päivällä. Paras kulkukeli mitä on.
- harmaata ja raskasta jään päällä
- kohva — vesi on noussut lumen sekaan ja jäätynyt. Näyttää paksulta, kantaa huonosti.
- kiiltävä kova ura polulla
- polanne — tiivistynyttä lunta. Sulaa muuta hitaammin ja jää keväällä harjanteeksi.
Lumi on päiväkirja
Lumi ei sekoitu. Jokainen sade jää omaksi kerroksekseen, ja niiden väliin jää se mitä sateiden välissä tapahtui: suojasää tekee kovan kuoren, pakkanen karkean rakeisen kerroksen, tuuli tiiviin ja kovan. Hanki on päiväkirja, jonka voit avata lapiolla — tai kintaalla.
Hangen pohjalla on vielä huhtikuussa se sama lumi, joka satoi ensilumena marraskuussa. Se on odottanut siellä koko talven, omana kerroksenaan.
Kaiva lumikuoppa ja lue talvi.
- Kaiva kuoppa pohjaan asti ja siisti toinen seinä kintaalla sileäksi.
- Laske kovat kerrokset. Jokainen niistä on yksi suojasää.
- Katso pohja: jos sammal on sulaa, routaa ei tullut tänä talvena lainkaan.
Kulkijalle tärkeintä ovat rajapinnat. Löyhä kerros kovan kuoren päällä liukuu, ja juuri siitä suksi lähtee alta rinteessä; kova kuori löyhän päällä taas romahtaa painon alla ja jalka menee reiteen asti.
Katso myös: Sanasto: kinos · viti · polanne
Miksi lumi lämmittää
Lumi johtaa lämpöä huonommin kuin melkein mikään muu maastossa — huonommin kuin maa, puu tai jää. Puolen metrin lumipeite pitää maanpinnan nollan tuntumassa, vaikka ilmassa olisi viisitoista astetta pakkasta.
Lumi on yhdeksän kymmenesosaa ilmaa. Siksi myyrä elää koko talven lumen alla, missä on aina suunnilleen nolla astetta — paukkuipa päällä mikä pakkanen tahansa.
Sama eriste selittää myös ansan ja roudan. Suo ei jäädy lumisena talvena lainkaan, vaikka sen yli olisi hyvä kulkea juuri silloin — petollisin muoto on umpihanki jäätymättömän pinnan päällä. Ja routa tulee sinne mistä lumi on poissa: paljas polku jäätyy ennen sammalta, ja auratun tien piennar ennen pellon keskustaa.
Katso myös: Suo — miksi lumi on siellä ansa · Sanasto: routa
Uppoaminen on painetta, ei painoa
Se uppoatko lumeen ei riipu siitä paljonko painat, vaan siitä minkä kokoiselle alalle painosi jakautuu. Kengänpohjat ovat noin kaksisataa neliösenttiä, suksipari tuhat ja lumikenkäpari kaksi tuhatta. Sama kulkija samassa lumessa uppoaa siis polveen kengillä, nilkkaan suksilla ja tuskin lainkaan lumikengillä — ero ei ole varusteen laadussa vaan jakolaskussa.
Tee jakolasku jaloillasi. Seiso hangessa kahdella jalalla ja nosta sitten toinen jalka ilmaan. Uppoat syvemmälle, vaikka painat täsmälleen saman — puolet alasta on kaksinkertainen paine.
Lumen puolella ratkaisee tiheys. Tuore pakkaslumi painaa noin viisikymmentä kiloa kuutiolta, tuulen pakkaama kinos kolmesataa ja kevään hanki neljäsataa. Sama luku kertoo myös vesimäärän: kymmenen senttiä kuivaa lunta on noin kymmenen millimetriä vettä, mutta märkää lunta jo kolmisen kertaa enemmän. Siksi kahdenkymmenen sentin märkä sade painaa katolla enemmän kuin puoli metriä pakkaslunta, ja siksi räntä katkoo oksia jotka kestivät koko tammikuun.
Kevään hanki painaa kahdeksan kertaa enemmän kuin sama määrä vastasatanutta pakkaslunta. Molemmat ovat saman talven lunta — toinen on vain ehtinyt tiivistyä.
10:1Kymmenen senttiä kuivaa lunta on noin sentti vettä. Märkää lunta jo kolme kertaa enemmän — ja siksi räntä katkoo oksat jotka kestivät koko tammikuun.
Katso myös: Sanasto: räntä · tuisku
Hanki kantaa kello kahdeksan
Kevättalven paras keli syntyy vuorokauden rytmistä. Päivä sulattaa lumen pinnan, yö jäätyy sen umpeen, ja aamulla päällä on kuori joka kantaa ihmisen ilman suksia. Se on ainoa aika vuodesta jolloin maastossa pääsee minne tahansa suoraan — suon yli, kivikon poikki, tiheikön läpi.
Kuori kestää niin kauan kuin aurinko ei ole sulattanut sitä takaisin. Käytännössä se tarkoittaa aamua: kello kahdeksan kantaa, kymmeneltä alkaa upota etelärinteillä ja yhdeltätoista ei kanna enää missään. Pilvinen yö pilaa aamun kokonaan, koska pilvi estää säteilyn taivaalle eikä pinta jäädy.
VinkkiSuunnittele paluumatka ennen lähtöä. Kello kahdeksan hanki kantaa minne vain — yhdeltätoista se ei kanna enää takaisin.
- Selkeä yö ja pakkanen: aamulla kantaa. Pilvinen yö: ei kanna.
- Etelärinne pettää ensin, pohjoisrinne viimeisenä.
- Metsässä kuori kestää pidempään kuin aukealla — varjo hidastaa sulamista.
Katso myös: Vauhti — mikä hangella liukuu ja mikä ei · Vuosi — viikko 10, hankikanto · Sanasto: hanki · nuoska
Mitä lumi kertoo
Kinos ei kerry sinne missä tuuli puhaltaa vaan sinne missä se hidastuu: esteen suojapuolelle. Yksittäisen kiven tai puun taakse syntyy pisara, jonka häntä osoittaa poispäin tuulesta, ja aukean laidassa kinos on metsän puolella. Talven vallitsevan tuulen voi siis lukea maastosta vielä keväällä, kun kinokset ovat viimeisiä sulavia kohtia.
Puiden tyvillä on päinvastainen kuoppa. Tumma runko ottaa auringon lämmön ja sulattaa ympäriltään kiehkuran, joka kasvaa helmikuusta alkaen — se on ensimmäinen merkki siitä että aurinko on taas voimissaan vaikka pakkanen jatkuu. Ja polku näkyy keväällä harjanteena: poljettu lumi on tiiviimpää ja sulaa hitaammin kuin ympäröivä hanki, joten kulkureitti jää viimeisenä valkoisena viivana maastoon.
Lumi kertoo myös lämpötilan äänellä. Nollan tuntumassa askel on äänetön, koska kide sulaa hetkeksi paineen alla ja liukuu. Noin kuuden asteen pakkasesta alkaen kide ei enää sula vaan katkeaa, ja katkeavista kiteistä syntyy se narina joka kuuluu vain kylmällä.
Mittaa pakkanen korvilla ja käsillä.
- Astu lumelle ja kuuntele. Narina tarkoittaa vähintään kuuden asteen pakkasta.
- Varmista lumipallolla: purista kourallinen lunta yhteen.
- Jos pallo ei synny, kiteet eivät sula puristuksessa — on liian kylmä.
Katso myös: Jäljet — kuka hangella on kulkenut · Vesi — kohva ja se miksi jää pettää lumen alla