Peltovirta

Kasvien talvi

36 kasvia ja kuusi tapaa selvitä Keski-Suomen talvesta: pysyä vihreänä, pudottaa lehdet, odottaa lumen alla, vetäytyä maan alle, jättää vain siemen tai painua veden alle. Jokaisesta myös se, mitä siitä voi itse nähdä talvella.

Kuusi tapaa

  1. Pysyy vihreänä 8
  2. Pudottaa lehdet 9
  3. Vihreänä lumen alla 5
  4. Talvehtii maan alla 7
  5. Talvehtii siemenenä 3
  6. Talvehtii veden alla 4

Kasvi ei voi lähteä eikä lämmittää itseään. Se voi vain valmistautua: kaiken mitä se talvella tarvitsee, se on tehnyt syksyllä.

Pysyy vihreänä

Ainavihanta kasvi pitää lehtensä ja voi yhteyttää heti, kun valoa ja lämpöä riittää. Hinta on kova: lehden on kestettävä pakkanen ja kuivuus, sillä jäätyneestä maasta ei saa vettä. Siksi lehdet ovat yleensä paksuja, sitkeitä ja vahapintaisia.

  1. Kuusi

    Kapea latvus ja alaspäin taipuvat oksat pudottavat lumikuorman, ennen kuin se katkaisee oksat tai latvan. Neulaset elävät viidestä seitsemään vuotta. Syksyllä solujen neste väkevöityy, joten pakkasella jää muodostuu solujen ulkopuolelle eikä riko niitä.

    Näet talvella Tykkylumi latvassa ja ohuempi lumi kuusen alla. Siksi kuusen juurella on talvella eläinten suoja.

    Kaksi kapeaa kuusta lumen peitossa. Oksat taipuvat alaspäin.
    Kuusia lumessa Kangasalla: kapea latvus ja alaspäin taipuvat oksat.

    Eläinten talvi: kuusikäpylintu

  2. Mänty

    Neulaset elävät muutaman vuoden ja kestävät pakkasen vahapintansa ja väkevöityneen solunesteensä ansiosta. Talveksi neulasten lehtivihreä vähenee ja keltaisten suojaavien väriaineiden osuus kasvaa, joten väri muuttuu kellertävämmäksi.

    Näet talvella Talven kellertävät neulaset, jotka vihertyvät taas keväällä. Metso syö niitä koko talven.

    Eläinten talvi: metso

  3. Kataja

    Taipuisa pensas kestää lumikuorman taipumalla. Neulaset ovat teräviä ja kovia.

    Näet talvella Marjat eli lihaviksi kasvaneet kävyt, joita on samassa pensaassa vihreinä ja sinimustina: käpy kypsyy vasta toisena tai kolmantena vuonna.

    Katajan oksa, jossa on yhtä aikaa vaaleanvihreitä ja sinisiä marjoja.
    Vihreät ja siniset katajanmarjat samassa oksassa.

  4. Puolukka

    Nahkeat lehdet elävät muutaman vuoden ja yhteyttävät talvellakin, kun ohut lumi päästää valoa läpi. Paljaalla paikalla ilman lunta lehdet ruskettuvat pakkasen ja kuivuuden vuoksi.

    Näet talvella Vihreät puolukanlehdet, kun kaivat lumen pois kankaalta.

    Vihreitä puolukanvarpuja sulavan lumen keskellä.
    Puolukka tulee keväällä lumen alta vihreänä. Kerava, maaliskuu.

  5. Kanerva

    Pienet suomumaiset lehdet pysyvät vihreinä talven yli. Lumettomalla paikalla kanerva kärsii talvikuivumisesta.

    Näet talvella Ruskeiksi kuivuneet kukinnot kanervan latvoissa kankaalla ja kalliolla.

    Kanervan varsi, jossa on ruskeiksi kuivuneita kukintoja ja vähän lunta.
    Kanervan kuivuneet kukinnot tammikuussa Saksassa.

  6. Variksenmarja

    Ainavihanta varpu, jonka marjat jäävät talveksi varpuihin.

    Näet talvella Mustat marjat lumen alta keväällä. Ne ovat linnuille kevään ensimmäistä ruokaa.

  7. Karpalo

    Suon pinnalla kasvavan varvun pienet lehdet pysyvät vihreinä, ja marjat jäävät talveksi rahkasammalen päälle.

    Näet talvella Kevätkarpalot, jotka ovat talven jälkeen makeampia kuin syksyllä.

    Suo

  8. Suopursu

    Ainavihanta pensas, jonka lehdet ovat kapeat ja nahkeat ja alta ruosteenruskean karvan peitossa.

    Näet talvella Vihreät pensaat rämeellä, kun muu suo on ruskea tai lumen alla. Lehdet tuoksuvat voimakkaasti, jos niitä hieroo.

    Suo

Pudottaa lehdet

Lehti haihduttaisi talvella vettä, jota jäätyneestä maasta ei saa, ja lumi taittaisi lehdellisen oksan. Lehtipuu pudottaa lehtensä ja jättää talveksi vain silmut, joissa ensi kesän lehtien ja usein myös kukkien alut ovat valmiina.

  1. Koivu

    Valkoisen tuohen arvellaan heijastavan kevättalven aurinkoa, niin että rungon lämpötila heittelee vähemmän ja kuoren alla oleva ohut kasvusolukko säästyy. Hedenorkot ovat talven valmiina oksien kärjissä.

    Näet talvella Norkot oksien kärjissä ja urpiaisparvi syömässä siemeniä.

    Eläinten talvi: urpiainen · Vuosi: hiirenkorva

  2. Haapa

    Nuoren haavan vihertävässä kuoressa on lehtivihreää, ja kuori voi yhteyttää lehdettömänäkin.

    Näet talvella Nuorten haapojen kuori syötynä: haapa on jäniksen ja hirven talviruokaa.

    Eläinten talvi: metsäjänis

  3. Harmaaleppä

    Norkot ovat valmiina syksyllä ja kukkivat keväällä ensimmäisten joukossa, ennen lehtiä. Pienet kävyt jäävät oksille talveksi.

    Näet talvella Tummat pikkukävyt lehdettömillä oksilla. Pyy syö lepän norkkoja ja silmuja, urpiainen käpyjen siemeniä.

    Eläinten talvi: pyy

  4. Pihlaja

    Silmut ovat tummat ja harmaan karvan peitossa. Marjat jäävät talveksi oksille, jos linnut eivät syö niitä.

    Näet talvella Tilhiparvi pihlajassa, joka on seuraavana päivänä tyhjä.

    Eläinten talvi: tilhi

  5. Raita

    Kukinnot ovat talven valmiina yhden suomun alla. Keväällä suomu irtoaa, ja pajunkissan tiheät karvat suojaavat kukkia kuivumiselta ja keräävät auringon lämpöä.

    Näet talvella Pajunkissat kevättalvella, kun suomut alkavat irrota.

  6. Lehtikuusi

    Ainoa havupuu, joka pudottaa neulasensa talveksi. Keski-Suomessa se on istutettu.

    Näet talvella Paljaat oksat, joissa on pieniä käpyjä, keskellä vihreää havumetsää.

  7. Mustikka

    Lehdet putoavat syksyllä, mutta varret ovat vihreitä ja yhteyttävät heti, kun lumi sulaa.

    Näet talvella Vihreät varvut lumen alla kuusikossa.

  8. Vaivaiskoivu

    Suon matala pensas pysyy lumen suojassa. Lumen yläpuolelle kasvavat versot kärsivät pakkasesta ja kuivuudesta.

    Näet talvella Tasainen pensaikko, jonka korkeus on usein lumen syvyys.

    Suo

  9. Vadelma

    Jokainen varsi elää kaksi vuotta: ensimmäisen talven se talvehtii lehdettömänä, toisena kesänä se tekee marjat ja kuolee.

    Näet talvella Kaksi varsityyppiä: kuolleet harmaat ja elävät punaruskeat.

Vihreänä lumen alla

Nämä pitävät lehtensä, mutta vain lumen alla, jossa on kosteaa ja lähellä nollaa. Kun lumi sulaa, ne ovat valmiina yhteyttämään ennen kuin puut ovat saaneet lehtiä.

  1. Vanamo

    Pienet lehdet pysyvät vihreinä lumen alla, ja varpu leviää maata pitkin rönsyillä.

    Näet talvella Vihreitä pyöreitä lehtiä sammaleen seassa, kun lumen kaivaa pois kuusikosta.

  2. Isotalvikki

    Talvikkien nimi tulee siitä, että lehdet talvehtivat vihreinä.

    Näet talvella Kiiltävät pyöreät lehdet lumen alla, lehtiruusukkeina.

  3. Ahomansikka

    Syksyllä kasvaa pienempiä talvilehtiä, jotka pysyvät vihreinä lumen alla ja lakastuvat vasta, kun kesälehdet ovat kasvaneet.

    Näet talvella Lehdet, jotka ovat ensimmäisenä vihreinä, kun lumi sulaa etelärinteeltä.

  4. Käenkaali

    Kolmilehdykkäiset lehdet voivat talvehtia vihreinä lumen alla.

    Näet talvella Käenkaalin lehtiä kuusen juurella, kun lunta on vähän.

  5. Sinivuokko

    Viime kesän lehdet talvehtivat vihreinä, ja kasvi kukkii keväällä ennen uusia lehtiä. Keski-Suomi on sen levinneisyyden reunaa, ja täällä se on harvinainen.

    Näet talvella Nahkeat kolmiliuskaiset lehdet rehevässä lehdossa, jos sinivuokkoa ylipäätään löytää.

    Sininen kukka ohuen varren päässä sulavan lumen yllä.
    Sinivuokon kukka varhain keväällä lumen keskellä Ruotsissa.

Talvehtii maan alla

Maanpäällinen osa kuolee syksyllä, ja kasvi talvehtii juurakkona tai mukulana maan alla. Keväällä se kasvaa varastoidulla ravinnolla, ja siksi moni näistä kukkii varhain keväällä, ennen kuin puut saavat lehtensä.

  1. Kielo

    Talvehtii juurakkona, ja ensi kesän verso odottaa valmiina juurakon kärjessä maan pinnassa.

    Näet talvella Et juuri mitään. Keväällä teräväkärkiset versot nousevat maasta kääröinä.

  2. Maitohorsma

    Juurakko talvehtii maan alla, ja kuollut varsi jää seisomaan.

    Näet talvella Kuivat varret hakkuuaukealla, ja niissä siemenhaivenia.

  3. Leskenlehti

    Kukkanuput ovat valmiina maan alla jo syksyllä. Siksi se kukkii heti lumen sulaessa, ennen kuin sillä on yhtään lehteä.

    Näet talvella Et mitään. Keväällä ensimmäiset keltaiset kukat pientareella.

    Vuosi: leskenlehti

  4. Nokkonen

    Juurakko talvehtii maan alla, ja varret kuolevat syksyllä.

    Näet talvella Kuivat varret talojen ja navettojen raunioilla, sillä nokkonen viihtyy typpipitoisessa maassa.

  5. Mesiangervo

    Juurakko talvehtii maan alla, ja kuivat kukinnot jäävät seisomaan.

    Näet talvella Ruskeat kukintovarret ojan ja joen varrella lumen yläpuolella.

  6. Valkovuokko

    Juurakko talvehtii maan alla, ja kasvi kukkii keväällä ennen kuin puut saavat lehtensä ja varjostavat.

    Näet talvella Et mitään. Keväällä valkoinen kukkamatto lehdossa.

  7. Lakka

    Juurakko talvehtii suon turpeessa, ja lehdet kuolevat syksyllä.

    Näet talvella Et mitään. Alkukesällä valkoinen kukka, marjat heinäkuussa.

    Suo

Talvehtii siemenenä

Yksivuotinen kasvi kuolee syksyllä kokonaan, ja vain siemen jää. Kuiva siemen kestää pakkasen ja kuivuuden, ja maassa voi olla itämiskykyisiä siemeniä vuosikymmenten takaa.

  1. Kangasmaitikka

    Yksivuotinen puoliloinen, joka talvehtii siemenenä.

    Näet talvella Et mitään. Kesällä keltaisia kukkia kangasmetsässä.

  2. Pihatatar

    Yksivuotinen, joka kasvaa poluilla ja pihoilla ja talvehtii siemenenä.

    Näet talvella Et mitään. Kesällä matala matto tallatulla polulla.

  3. Jauhosavikka

    Yksivuotinen rikkakasvi, jonka siemenet voivat säilyä maassa itämiskykyisinä vuosikymmeniä.

    Näet talvella Et mitään. Kesällä harmahtava rikkaruoho pellolla ja kasvimaalla.

Talvehtii veden alla

Vesikasvi talvehtii pohjassa, jossa vesi ei jäädy. Jään alla vesi on pohjalla lämpimintä, usein kahdesta neljään astetta, sillä noin neljän asteen vesi on raskainta.

  1. Ulpukka

    Paksu juurakko talvehtii pohjamudassa ja kasvattaa keväällä uudet lehdet pintaan.

    Näet talvella Et mitään. Kesällä kelluvat lehdet ja keltaiset kukat.

    Vesi

  2. Järviruoko

    Juurakko talvehtii pohjassa. Kuolleet korret jäävät seisomaan ja johtavat ilmaa juurakkoon.

    Näet talvella Ruovikon kuivat korret jäästä nousevina ja niiden ympärillä sula tai heikko jää.

    Vesi

  3. Osmankäämi

    Juurakko talvehtii pohjamudassa, ja nuijat jäävät talveksi seisomaan.

    Näet talvella Ruskeat nuijat, jotka hajoavat keväällä villaksi.

    Ruskeita osmankäämin nuijia lumen keskellä ojassa.
    Leveäosmankäämin nuijat lumessa joulukuussa Kanadassa.

  4. Isovesiherne

    Syksyllä versojen kärkiin kehittyy tiiviitä talvisilmuja, jotka vajoavat pohjaan ja nousevat keväällä pintaan. Muu kasvi kuolee.

    Näet talvella Et mitään. Kesällä keltaisia kukkia matalassa lahdessa, ja vedessä lehdillä pieniä pyyntirakkoja.

Katso myös: Eläinten talvi — kuka syö mitä, kun kasvit lepäävät · Hyönteisten talvi — kirvan munat silmun juurella · Suo — varvut ja rahkasammal · Lumi — miksi lumi lämmittää · Vuosi — mitä tapahtuu milloin

Kuvien tekijät