Peltovirta

Eläinten talvi

51 eläintä ja kuusi tapaa selvitä Keski-Suomen talvesta: nukkua, kangistua, kerätä varasto, käyttää lunta, pysyä valveilla tai lähteä. Jokaisesta myös se, mitä siitä voi itse nähdä talvella.

Kuusi tapaa

  1. Nukkuu talven yli 6
  2. Kangistuu kylmään 7
  3. Kerää varaston 7
  4. Käyttää lunta 10
  5. Pysyy valveilla 16
  6. Lähtee pois 5

Jäljet-sivu kertoo, kuka on kulkenut. Tämä sivu kertoo, miksi se kulki juuri siellä, ja miksi jonkun jälkiä ei näe koko talvena.

Nukkuu talven yli

Horros ja talviuni ovat eri asioita. Horroksessa ruumiinlämpö laskee lähelle ympäristön lämpöä ja eläin on kuin kuollut; talviunessa lämpö laskee vähän ja eläin herää, jos sitä häiritään. Kumpikin elää syksyllä kerätyllä rasvalla, ja jokainen herääminen kuluttaa sitä.

  1. Karhu 5–6 kuukautta pesässä

    Karhu nukkuu talviunta eikä horrosta: ruumiinlämpö laskee vain muutaman asteen, ja se herää, jos pesää häiritään. Pesään se menee loka–marraskuussa ja nousee maalis–huhtikuussa. Naaras synnyttää pesässä keskellä talvea.

    Näet talvella Et mitään, ja hyvä niin. Pesä on kuusen juurella, kaatuneen puun alla tai muurahaiskeossa, ja häiritty karhu voi lähteä liikkeelle kesken talven.

    Eläin: karhu · Jäljet: karhu

  2. Mäyrä

    Nukkuu talviunta pesäkolossaan loka–marraskuusta maalis–huhtikuuhun. Uni on kevyttä: leudolla säällä mäyrä voi käydä ulkona.

    Näet talvella Pesän suuaukot hiekkarinteessä, ja suojasään jälkeen jäljet lumessa pesän suulla.

    Jäljet: mäyrä

  3. Supikoira

    Ainoa koiraeläin, joka nukkuu talven. Uni on kevyttä: suojasäällä supikoira lähtee liikkeelle, kovalla pakkasella se nukkuu. Pari nukkuu yleensä samassa pesässä, joskus mäyrän kanssa.

    Näet talvella Jäljet suojasään jälkeen keskellä talvea, usein pesäkolon lähellä.

    Jäljet: supikoira

  4. Siili noin 6 kuukautta horroksessa

    Siili horrostaa. Ruumiinlämpö laskee muutamaan asteeseen, ja sydän lyö enää muutaman kerran minuutissa – hereillä noin 180 kertaa. Pesä on lehti- tai risukasassa, ja siinä kuluu loka–marraskuusta huhtikuuhun.

    Näet talvella Risukasa, jossa siili voi yhä nukkua keväällä. Kasa kannattaa siirtää tai tarkistaa ennen kuin sen polttaa.

  5. Pohjanlepakko

    Suomen yleisin lepakko horrostaa luolissa, kaivoksissa ja kellareissa lokakuusta huhtikuuhun. Ruumiinlämpö laskee lähelle ympäristön lämpöä, ja jokainen herääminen kuluttaa rasvaa, jota ei voi täydentää ennen kevättä.

    Näet talvella Pieni ruskea lepakko kellarin katossa tai seinän raossa. Jätä se rauhaan: kaikki lepakot ovat Suomessa rauhoitettuja.

  6. Koivuhiiri jopa 8 kuukautta horroksessa

    Pieni hiiri, joka horrostaa maan alla kolossaan jopa kahdeksan kuukautta, syyskuusta toukokuuhun. Horros kestää kauemmin kuin se on hereillä.

    Näet talvella Ei mitään. Koivuhiiren jälkiä ei näe talvella koskaan.

Kangistuu kylmään

Matelijat ja sammakkoeläimet eivät tuota lämpöä itse, joten ne eivät voi pysyä valveilla. Ne hakeutuvat paikkaan, joka ei jäädy: maahan routarajan alle tai veden pohjaan.

  1. Kyy

    Kyy talvehtii maan alla routarajan alapuolella, kivikossa tai kannon juurakossa. Samaan koloon kerääntyy usein useita kyitä, ja sama kolo on käytössä vuodesta toiseen. Kyy menee koloon syys–lokakuussa ja nousee maalis–huhtikuussa.

    Näet talvella Et mitään. Keväällä ensimmäiset kyyt paistattelevat talvehtimiskolon lähellä etelään viettävällä rinteellä.

    Eläin: kyy

  2. Rantakäärme

    Talvehtii kuten kyy, maan alla koloissa routarajan alapuolella. Samassa kolossa voi talvehtia kyitä, rantakäärmeitä, vaskitsoja ja sammakoita.

    Näet talvella Et mitään. Keltaiset niskatäplät tunnistaa keväällä rannalla paistattelevasta käärmeestä.

  3. Sisilisko

    Talvehtii maassa kolossa tai kivien alla routarajan alapuolella. Suomessa sisilisko synnyttää eläviä poikasia heinä–elokuussa, koska munat eivät ehtisi kesässä kehittyä.

    Näet talvella Et mitään. Keväällä se on ensimmäisiä liikkujia auringon lämmittämällä kivellä.

  4. Vaskitsa

    Jalaton lisko eikä käärme. Talvehtii maan alla koloissa, joskus useita yhdessä.

    Näet talvella Et mitään. Vaskitsan tunnistaa keväällä silmäluomista, joita käärmeellä ei ole.

  5. Sammakko

    Tavallinen sammakko talvehtii yleensä järven, lammen tai ojan pohjassa, jossa vesi ei jäädy. Talven se hengittää ihonsa kautta.

    Näet talvella Et mitään. Keväällä ensimmäinen kurnutus kuuluu sulaneesta ojasta tai lammen rannasta.

  6. Rupikonna

    Talvehtii maalla: se kaivautuu maahan tai hakeutuu koloon routarajan alapuolelle.

    Näet talvella Et mitään. Keväällä rupikonnat vaeltavat kutulammelle, usein samaa reittiä vuodesta toiseen.

  7. Vesilisko

    Vesilisko elää kesän vedessä, mutta talvehtii yleensä maalla kolossa, kivien tai lahopuun alla.

    Näet talvella Et mitään. Keväällä se palaa lampeen.

Kerää varaston

Talvella ruokaa on vähän ja sen etsiminen kuluttaa lämpöä. Varastoija tekee työn syksyllä, kun ruokaa on paljon, ja syö talvella sitä minkä kätki.

  1. Orava

    Orava ei nuku talvea. Syksyllä se kätkee käpyjä sammalen alle ja kuivattaa sieniä oksanhaaroihin. Kovalla pakkasella se voi pysyä pesässään päiväkausia.

    Näet talvella Kuivuneita sieniä kuusen oksanhaarassa ja kävynsuomuja kasassa hangella kuusen juurella.

    Jäljet: orava

  2. Liito-orava

    Syö talvella lepän ja koivun norkkoja ja kerää niitä syksyllä varastoon kolopuuhun, pönttöön tai kuusen oksille: yhteen koloon jopa viisi litraa. Pesii kolopuussa tai pöntössä, ja talvella samassa pesässä voi olla useampi.

    Näet talvella Keltaisia riisinjyvän kokoisia papanoita haavan tai kuusen tyvellä, keväällä kun lumi sulaa.

  3. Majava

    Kokoaa syksyllä pesän eteen veden alle oksavaraston, josta se syö koko talven jään alta. Pesä on risuista ja mudasta tehty keko.

    Näet talvella Kaadetut haavat ja koivut rannalla ja pesäkeko, jonka huipulla lumi sulaa tai huurtuu hengitysaukon kohdalta.

    Lumen peittämä keko pajukon keskellä. Huipulla risut näkyvät lumen läpi, ja kyljellä on eläimen jälkiä.
    Majavan pesäkeko maaliskuussa Venäjällä. Huipulla risut näkyvät lumen läpi.

    Jäljet: majava

  4. Kuukkeli

    Kätkee syksyllä tuhansia ruokapaloja kaarnan rakoihin ja naavaan ja liimaa ne syljellään. Ilman varastoja se ei selviäisi, ja siksi kuukkeli viihtyy vain vanhassa kuusimetsässä.

    Näet talvella Keski-Suomessa harvinaisuus. Pohjoisen vanhoissa kuusikoissa utelias kuukkeli tulee nuotiolle eväitä katsomaan.

  5. Närhi

    Kätkee syksyllä siemeniä, pähkinöitä ja terhoja maahan ja löytää kätkönsä talvella lumen altakin.

    Näet talvella Närhi kaivamassa hangesta kätköään, usein kuusen tai katajan juurelta.

  6. Hömötiainen

    Kätkee syksyllä kymmeniätuhansia siemeniä ja hyönteisiä kaarnan rakoihin ja jäkälään, jokaisen eri paikkaan.

    Näet talvella Hömötiainen tarkastamassa kaarnan rakoja kuusen rungolla, yksi kerrallaan.

  7. Varpuspöllö

    Suomen pienin pöllö kerää syksyllä myyriä ja pikkulintuja pönttöön tai koloon talvivarastoksi. Jäätyneen saaliin se sulattaa haudomalla sitä.

    Näet talvella Pikkulintujen varoitusäänet kuusikossa päivällä: ne ovat löytäneet varpuspöllön.

Käyttää lunta

Lumi on eriste. Kun lunta on puoli metriä, se pitää maan pinnan nollan tuntumassa kovallakin pakkasella. Osa eläimistä elää lumen alla, osa kaivautuu siihen yöksi, ja osa on muuttunut sen väriseksi.

  1. Metsämyyrä lumen alla noin 0 °C

    Elää talven lumen alla, maan ja lumen välissä, jossa lämpötila pysyy paksun lumen alla lähellä nollaa pakkasesta riippumatta. Se kulkee tunneleissa ja syö siemeniä, juuria ja varpuja.

    Näet talvella Keväällä lumen sulaessa maassa näkyvät tunnelien kiemurat.

    Jäljet: myyrä

  2. Metsäpäästäinen

    Ei nuku eikä varastoi, vaan kutistuu: talveksi sen kallo ja aivot pienenevät, ja keväällä ne kasvavat takaisin. Pienempi eläin tarvitsee vähemmän ruokaa, ja päästäisen on syötävä lähes koko ajan.

    Näet talvella Kuollut päästäinen hangella keväällä. Talven jäljet ovat pieniä ja katoavat usein lumen alle.

  3. Lumikko

    Maailman pienin petonisäkäs. Muuttuu talveksi valkoiseksi ja saalistaa myyriä niiden omissa tunneleissa lumen alla.

    Näet talvella Pieni jälkipari, joka katoaa lumeen ja tulee esiin metrien päästä.

    Jäljet: lumikko

  4. Kärppä

    Talviturkki on valkoinen, mutta hännänpää pysyy mustana. Siitä kärpän erottaa lumikosta, jonka häntä on lyhyt ja ilman mustaa päätä.

    Näet talvella Loikkiva jälkijono, jossa jäljet ovat pareittain.

    Valkoinen kärppä seisoo takajaloillaan ruohikossa, jossa on lumilaikkuja.
    Kärppä talviturkissa Sveitsin Jurassa maaliskuun alussa, kun lumi on jo enimmäkseen sulanut.

    Jäljet: kärppä

  5. Riekko

    Kaivautuu yöksi ja kovalla pakkasella päiväksikin hankeen, jossa on lämpimämpää kuin ulkona. Varpaissa on talveksi tiheät höyhenet, jotka toimivat lumikenkinä.

    Näet talvella Kieppi hangessa suon laidalla. Keski-Suomessa riekko on harvinainen ja elää suurilla soilla.

    Jäljet: riekko

  6. Teeri

    Sukeltaa lentäen pehmeään hankeen ja kaivaa lumeen kiepin, jossa se viettää yön. Aamulla se lähtee lumesta suoraan ylös.

    Näet talvella Kieppi: kuoppa hangessa, jonka toisessa päässä ovat siiven jäljet ja pohjalla papanoita.

    Jäljet: teeri

  7. Metso

    Syö talvella lähes pelkkiä männynneulasia, joita vain harva eläin pystyy käyttämään. Suoli on pitkä ja umpisuolet suuret. Kovalla pakkasella metsokin yöpyy kiepissä.

    Näet talvella Männyn latvus, jonka oksat on syöty paljaiksi, ja sen alla hangella papanoita.

    Jäljet: metso

  8. Pyy

    Pienin metsäkanalintumme kaivautuu hankeen kuten teeri. Talvella se syö lepän ja koivun urpuja.

    Näet talvella Pienet kiepit ja jalanjäljet lepikon laidassa.

  9. Metsäjänis

    Muuttuu talveksi valkoiseksi ja kasvattaa käpäliinsä tiheät karvat, jotka toimivat lumikenkinä. Syö talvella pajun, haavan ja koivun kuorta ja oksia.

    Näet talvella Vinoon katkaistut pajunvarvut: jänis leikkaa ne etuhampaillaan terävään viistoon.

    Valkoinen metsäjänis juoksee hangella.
    Metsäjänis talviturkissa hangella.

    Jäljet: metsäjänis

  10. Kettu

    Kuulee myyrän lumen alta ja hyppää ylhäältä suoraan sen päälle.

    Näet talvella Jälkijonon vieressä kuoppa, jonka ympärillä lumi on pöllynnyt: ketun myyrähyppy.

    Jäljet: kettu

Pysyy valveilla

Nämä eivät nuku, kätke eivätkä lähde. Ne selviävät syömällä sitä mitä talvi antaa, säästämällä jokaisen liikkeen ja kestämällä kylmän turkilla, höyhenillä tai lämmön säätelyllä.

  1. Hirvi

    Siirtyy talveksi talvilaitumille, usein samoille vuodesta toiseen. Syö männyn ja koivun oksia ja säästää energiaa kulkemalla tallomiaan polkuja pitkin.

    Näet talvella Männyntaimien katkenneet latvat ja revityt oksat. Hirvellä ei ole yläetuhampaita, joten se repii eikä leikkaa.

    Eläin: hirvi · Jäljet: hirvi

  2. Valkohäntäpeura

    Kerääntyy talveksi laumoiksi ja tallaa lumeen polkuja, joita pitkin se liikkuu. Syvä lumi on sille talven vaikein asia.

    Näet talvella Tallatut polut ja makuukuopat metsänreunassa pellon laidalla.

    Jäljet: valkohäntäpeura

  3. Metsäkauris

    Pieni ja lyhytjalkainen. Syvä lumi pysäyttää sen, ja runsaslumisina talvina kannat pienenevät nopeasti.

    Näet talvella Kapeat sorkanjäljet pihoilla ja puutarhoissa, joihin se tulee syömään.

    Jäljet: metsäkauris

  4. Susi

    Liikkuu talvella laumana perätysten samoissa jäljissä, jolloin lumi kantaa ja voimaa säästyy.

    Näet talvella Yksi jälkijono, joka jakautuu useaksi vasta aukealla tai jäällä.

    Eläin: susi · Jäljet: susi

  5. Ilves

    Leveät, karvaiset tassut kantavat hangella. Ilves saalistaa talvella metsäjänistä ja metsäkaurista.

    Näet talvella Pyöreät jäljet ilman kynnenjälkiä, isommat kuin kissan.

    Jäljet: ilves

  6. Saukko

    Elää talven sulilla koskipaikoilla ja jään alla, jossa se kulkee ilmataskusta toiseen.

    Näet talvella Liukujälki lumisessa rantatörmässä: saukko laskee mäkeä vatsallaan.

    Jäljet: saukko

  7. Näätä

    Nukkuu kovat pakkaset oravanpesässä, puunkolossa tai lumen alla ja voi olla päiviä liikkumatta.

    Näet talvella Jälkijono, joka vie puulta puulle ja katoaa runkoon.

    Jäljet: näätä

  8. Korppi

    Seuraa talvella petoja ja raatoja. Pari pysyy yhdessä koko vuoden, ja soidinlennot alkavat jo helmikuussa.

    Näet talvella Korppipari lentämässä ja syöksymässä helmikuun taivaalla.

    Jäljet: korppi

  9. Talitiainen

    Kylminä öinä se voi laskea ruumiinlämpöään muutamalla asteella ja säästää näin energiaa. Talvipäivä kuluu syömiseen, sillä yön yli on selvittävä sillä, mitä päivällä ehti kerätä.

    Näet talvella Lintulaudalla aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä.

  10. Hippiäinen 5–6 grammaa

    Suomen pienin lintu painaa viitisen grammaa ja selviää silti pakkasyöstä kuusen oksalla. Kovalla pakkasella hippiäiset yöpyvät tiiviisti vierekkäin.

    Näet talvella Ohut siritys kuusen latvassa, kun parvi kiertää tiaisten kanssa.

  11. Käpytikka

    Syö talvella männyn ja kuusen siemeniä. Se kiilaa kävyn puunrakoon, pajaan, ja hakkaa siemenet esiin.

    Näet talvella Pajan alla hangella kasa rikottuja käpyjä.

    Männyn rungon halkeamaan kiilattu käpy, jonka suomut on hakattu auki.
    Tikan paja Ukrainassa: käpy on kiilattu männyn kaarnan rakoon ja suomut hakattu auki.

  12. Urpiainen

    Syö koivun siemeniä ja kerää niitä illalla ruokatorven laajentumaan, jonka sisällöllä se pärjää yön.

    Näet talvella Parvi koivun latvassa, ja hangella koivun siemeniä ja suomuja.

  13. Kuusikäpylintu

    Voi pesiä keskellä talvea, jos kuusen käpysato on hyvä: poikaset kuoriutuvat pakkaseen.

    Näet talvella Kuusen latvasta putoilevia käpyjä ja ristinokka, joka avaa kävyn suomut.

  14. Tilhi

    Ei ole muuttaja eikä paikkalintu vaan vaeltaja: parvet liikkuvat sinne, missä on pihlajanmarjoja.

    Näet talvella Parvi pihlajassa, joka on seuraavana päivänä tyhjä.

    Tilhi pihlajan oksalla pihlajanmarja nokassa.
    Tilhi pihlajassa Karjalassa lokakuussa. Kuvaajan mukaan parvi söi puun tyhjäksi päivässä.

  15. Koskikara

    Talvehtii sulilla koskilla ja sukeltaa pakkasellakin virtaavaan veteen etsimään hyönteisten toukkia.

    Näet talvella Tumma lintu, jolla on valkoinen rinta, niiailemassa kivellä sulan kosken keskellä.

    Tumma, valkorintainen lintu kivellä vuolaassa virrassa jäisten reunojen välissä.
    Koskikara sulassa virrassa helmikuussa Ruotsissa.

  16. Sinisorsa

    Talvehtii sulissa vesissä, varsinkin kaupunkien rannoissa ja voimalaitosten alapuolella. Jalkojen verisuonet kulkevat niin, että lämpö palaa kehoon eikä karkaa jäähän.

    Näet talvella Sorsat seisomassa jään reunalla yhdellä jalalla.

    Jäljet: sinisorsa

Lähtee pois

Muutto on sekin talvehtimistapa: talvi vältetään kokonaan. Se kannattaa linnulle, jonka ruoka katoaa lumen ja jään alle.

  1. Kurki

    Lähtee syys–lokakuussa ja talvehtii Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa, osa jopa Itä-Afrikassa.

    Näet talvella Et mitään. Keväällä kurjet palaavat, kun suot sulavat.

    Jäljet: kurki

  2. Laulujoutsen

    Useimmat lähtevät vasta, kun järvet jäätyvät, ja talvehtivat Itämeren eteläpuolella. Yhä useampi jää talveksi Suomen sulille vesille.

    Näet talvella Joutsenet sulan koskipaikan tai virtapaikan äärellä keskellä talvea.

    Jäljet: joutsen

  3. Haarapääsky

    Talvehtii Afrikassa päiväntasaajan eteläpuolella. Ennen uskottiin, että pääskyset talvehtivat järven pohjassa mudassa.

    Näet talvella Et mitään. Pesä navetan orressa odottaa kevättä.

  4. Käki

    Talvehtii Afrikassa. Aikuinen lähtee jo heinäkuussa ja poikanen yksin elokuussa, ja se löytää perille ilman opasta.

    Näet talvella Et mitään. Käen kukunnasta kerrotaan Almanakassa.

    Almanakka: Erkki

  5. Tervapääsky

    Viettää Afrikassa enemmän aikaa kuin Suomessa ja voi olla ilmassa noin kymmenen kuukautta laskeutumatta.

    Näet talvella Et mitään. Se saapuu viimeisten joukossa ja lähtee jo elokuun alussa.

    Vuosi: viikko 23

Katso myös: Jäljet — kenen jälki hangella on · Eläin — kun eläin on yhä paikalla · Lumi — miksi lumi lämmittää · Kasvien talvi — mitä syötävää talvella on · Hyönteisten talvi — mitä tiainen etsii kaarnan raosta · Vuosi — mitä tapahtuu milloin

Kuvien tekijät