Eläin

Yllätys ja umpikuja

Vaaralliseksi kohtaamisen tekee kaksi asiaa, ja kumpikaan niistä ei ole laji. Yllätys: eläin saa tietää sinusta vasta kymmenen metrin päästä, eikä sillä ole aikaa päättää mitään. Umpikuja: se on päättänyt lähteä, mutta ainoa reitti kulkee sinun kauttasi. Kumpikin johtaa samaan — eläin tekee jotain mitä se ei olisi tehnyt, jos sillä olisi ollut sekunti ja suunta.

Molemmat myös korjataan samalla tavalla. Anna sen tietää sinusta etukäteen ja anna sille reitti pois. Puhu tavallisella äänellä kun kuljet umpeenkasvaneessa paikassa, myötätuulessa tai veden äänen vieressä — silloin sinua ei kuulla eikä haisteta. Ja jos eläin on jo edessä, älä sulje sen tietä: siirry sivuun ja anna sen mennä. Peräänny hitaasti, älä juokse. Juokseminen on ainoa liike jonka moni eläin tulkitsee varmasti väärin.

2Näin monta asiaa tekee kohtaamisesta vaarallisen: yllätys ja umpikuja. Kaikki tämän sivun neuvot ovat vain näiden kahden poistamista, laji kerrallaan.

Katso myös: Jäljet — kuka siinä kulki · Vuosi — milloin mikin laji liikkuu · Eläinten talvi — kuka nukkuu ja kuka on liikkeellä

Karhu

Karhu väistää ihmistä, ja sitä nähdään harvoin siihen nähden kuinka monta niitä on. Ongelma ei ole karhu vaan tilanne: yllätetty lähietäisyydeltä, emo pentujen kanssa, haaskan äärellä tai koiran ärsyttämänä. Kolme ensimmäistä vältetään melulla ja sillä ettei mennä kohti raatoa tai korppiparvea. Neljäs on syy pitää koira kytkettynä: irtokoira menee karhua kohti ja tuo sen mukanaan takaisin sinun luoksesi.

Jos karhu on edessä: puhu sille tavallisella äänellä, jotta se tietää mikä sinä olet. Peräänny hitaasti samaa reittiä jota tulit, kasvot siihen päin. Älä juokse, älä kiipeä puuhun, älä huuda ja älä mene lähemmäs kuvan takia. Anna sen mennä ensin, jos se on lähdössä.

Jos karhu ryntää kohti, se on yleensä valehyökkäys: karhu yrittää saada sinut kauemmas, ei kiinni. Vastaus on sama kuin äsken — älä juokse, puhu hiljaa ja peräänny rauhallisesti. Vain jos karhu oikeasti koskee sinuun, heittäydy vatsallesi maahan, suojaa niska ja pää käsillä ja pysy liikkumatta kunnes se on mennyt.

2 200Suunnilleen näin monta karhua Suomessa oli syksyllä 2025 ennen metsästyskautta (Luke), eniten idässä. Karhua näkee harvoin, koska se kuulee sinut ensin.

Katso myös: Jäljet: karhu · Eväät — miksi ruoantähteet eivät jää nuotiopaikalle

Susi ja ilves

Kumpikin on yleensä lähtenyt ennen kuin tiedät sen olleen paikalla. Jos susi ei lähde, ilmoita olevasi siinä: huuda tai taputa käsiä ja poistu rauhallisesti, juoksematta. Jos se seuraa, jatka samaan tahtiin, huuda välillä ja tee itsestäsi iso kädet ilmassa. Jos susi hyökkää, tee niin äänekästä ja voimakasta vastarintaa kuin pystyt. Ilveksen ei tiedetä Suomessa hyökänneen ihmisen kimppuun: älä säikyttele sitä, kierrä kaukaa tai palaa omia jälkiäsi.

Kenelle kerrotJos suurpeto ei väisty tai käyttäytyy uhkaavasti, soita 112. Tavallinen havainto — karhu pellonreunassa, susi tiellä, tuore jälki — kuuluu alueen petoyhdyshenkilölle, jonka yhteystiedot ovat riista.fi:ssä.

Katso myös: Jäljet: susi · Jäljet: ilves

Hirvi

Hirvi väistää ihmistä kuten muutkin, mutta usein vasta katsottuaan ensin: se jää seisomaan ja tuijottaa, ja moni lukee sen rauhallisuudeksi. Anna sille aikaa ja tilaa lähteä. Kaksi aikaa vuodesta on toisin — syksyn kiima-aika, jolloin uros on arvaamaton, ja alkukesä, jolloin emo puolustaa vasaa eikä sitä huomaa ennen kuin on sen ja vasan välissä. Molemmissa neuvo on sama: kierrä kaukaa, älä mene katsomaan lähempää, ja jos hirvi laskee korvat taakse ja niska nousee, siirry puun taakse. Puu on hidasteena parempi kuin juoksu.

Tavallisin hirvikohtaaminen ei tapahdu metsässä vaan tiellä. Jos yksi ylitti tien, seuraava tulee perässä — vasa emon jäljessä, ja usein juuri silloin kun ehdit jo kiihdyttää.

6 364Valkohäntäpeurakolaria vuonna 2025, kun hirvikolareita oli 1 814 (Tilastokeskus). Lähes puolet kaikista eläinkolareista sattui Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Hirvi on silti mukana useimmissa kuolonkolareissa.

Jos kolari tulee: pysäytä turvallisesti, hätävilkut päälle ja soita 112 — myös silloin kun eläin juoksi metsään. Hirvestä, peurasta, kauriista, villisiasta ja suurpedosta ilmoittaminen on pakollista, ja poliisi hälyttää paikalle metsästäjät jotka etsivät haavoittuneen eläimen. Aseta varoituskolmio 200–300 metrin päähän. Älä mene loukkaantuneen eläimen luo; villisian tai suurpedon kanssa älä nouse autosta lainkaan.

VinkkiJos autossa on riistaonnettomuusmerkki, sido se tienvarteen sille puolelle jonne eläin meni, äläkä sotke jälkiä: niitä pitkin eläin löydetään.

Katso myös: Jäljet: hirvi · Vuosi — milloin kiima-aika on

Kyy

Kyy pyrkii väistämään ihmistä ja aistii askeleet maan tärinästä, mutta ensin se luottaa suojaväriinsä — ja on yleensä oikeassa. Siksi puremat tulevat melkein aina kahdesta asiasta: sen päälle astutaan tai siihen kosketaan. Molemmat ovat vältettävissä. Kyy lämmittelee aamuisin siellä missä on kivi, lauta, hiekkapolku tai lämmin kallio, ja se on liikkeellä lämpimänä päivänä keväästä syksyyn. Katso mihin astut ja mihin lasket käden, äläkä nosta kiveä tai lautaa sen puolen kautta jota et näe.

1Kyy on Suomen ainoa myrkyllinen käärme. Rantakäärmeen tuntee niskan vaaleista laikuista, ja vaskitsa ei ole käärme lainkaan vaan jalaton sisilisko — kumpikaan ei ole vaarallinen, eikä kumpaakaan tarvitse tappaa.

Kyy vai ei?

Kaikki kolme lämmittelevät samoilla kivillä ja poluilla. Nimeä kuvasta. Jos metsässä et ole varma, toimi kuin se olisi kyy: kierrä kaukaa.

Jos purema kuitenkin tulee, tämä sivu ei ole se joka sitä hoitaa. Kyyn purema kuuluu aina lääkäriin, myös silloin kun se näyttää vähäiseltä. Vanhat kotikonstit eivät auta: älä ime haavaa, älä sido kiristyssidettä, älä avaa puremakohtaa äläkä juokse. Pidä purtu raaja liikkumatta ja koholla, ota korut ja kiristävät vaatteet pois turvotuksen tieltä ja hakeudu hoitoon — soita 112, jos olet kaukana tai oireet ovat muuta kuin paikallisia.

Koiran kyy puree useammin kuin ihmisen, koska koira menee nenä edellä juuri sinne minne ihminen ei astu. Soita eläinlääkärille heti, myös silloin kun koira vaikuttaa normaalilta.

VinkkiOta koordinaatit talteen heti kun soitat apua, älä vasta puhelun aikana. Hätäkortti hakee sijainnin ja kertoo missä järjestyksessä asiat sanotaan.

Katso myös: Kivet — silokallio ja louhikko, kyyn lämmittelypaikat

Emo, poikanen ja irtokoira

Yksi sääntö kattaa enemmän lajeja kuin mikään muu: poikasta ei kosketa eikä siirretä. Yksin oleva vasa, poikanen tai pentu ei ole hylätty — emo on yleensä lähellä ja odottaa sinun lähtevän. Käsittely vie poikaselta enemmän kuin se antaa, ja se asettaa sinut emon ja poikasen väliin, joka on tämän sivun vaarallisin paikka. Sama koskee lintua joka lentää päähäsi kesäkuussa: se ei ole hyökkäys sinua vastaan vaan poikasen puolesta, ja se loppuu kun kävelet pois.

Villisika on tästä selvin esimerkki. Yksin se väistää, mutta emakko porsaiden kanssa voi puolustaa niitä, ja porsaat ovat liikkeellä keväästä pitkälle kesään. Jos näet raidallisia porsaita, emo on lähellä: käänny takaisin tulosuuntaan, puhu ääneen äläkä juokse.

Irtokoira on ainoa joka voi tulla kohti omasta tahdostaan. Pysähdy, käänny sivuttain, pidä kädet alhaalla äläkä katso silmiin — kaikki kolme kertovat sille ettet ole uhka. Älä juokse äläkä huuda. Ja koska koiralla on omistaja, tilanne ratkeaa yleensä äänellä eikä liikkeellä: omistajaa saa kutsua paikalle.

Katso myös: Jäljet — koiran ja suden jälki erotetaan askelkuviosta · Eväät — miksi ruoantähteet eivät jää nuotiopaikalle