Miten tätä luetaan
- Merkkipäiviä
- 42
- Sanontoja
- 54
- Havaintoja, jotka voi tarkistaa
- 33
- — pitää Keski-Suomessa
- 21
- — pitää osin
- 9
- — ei pidä täällä
- 3
- Ennusteita ja töitä
- 9
Sanonnat ovat kolmea lajia. Havainto kertoo mitä luonnossa tapahtuu tähän aikaan, ja sen voi tarkistaa: rivillä sanotaan pitääkö se täällä. Ennuste lupaa myöhempää säätä tai satoa yhden päivän perusteella. Sitä ei voi tarkistaa yhdestä päivästä, eikä sivu yritä. Työ ja juhla kertoo milloin jokin piti tehdä, eli vanhasta vuodesta eikä säästä.
Sanonnat on kerätty eri puolilta Suomea, ja moni on syntynyt etelämpänä tai pohjoisempana kuin Keski-Suomi. Osa on myös vanhempia kuin vuoden 1753 kalenteriuudistus, joka siirsi päiviä 11 vuorokautta: silloin sanonnan päivä osui nykyistä myöhemmäksi. Vertailu on Jyväskylän leveydeltä ja vuosien 1991–2020 tilastoista.
Pitääkö se täällä?
Arvaa ennen kuin luet rivin: tekeekö luonto Keski-Suomessa niin kuin sanonta lupaa? Mukana ovat vain havainnot, sillä vain ne voi tarkistaa.
Tammikuu – maaliskuu
-
6.1.
Loppiainen Havainto
«Loppiaisena on päivä kukonaskelta pitempi»
Kukonaskel on pieni mitta, ja juuri siksi se on tarkka: päivän pidentymisen huomaa, mutta vain jos katsoo.
Pitää Päivä on pidentynyt seisauksesta puoli tuntia. Siitä kolme neljännestä on tullut iltaan, sillä aamu on aikaistunut vasta muutaman minuutin, ja siksi askeleen huomaa iltapäivällä.
Vuosi: viikko 1, 1.–7.1.
-
13.1.
Nuutti Työ ja juhla
«Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti sen pois viepi»
Nuutinpäivä on ollut 13. tammikuuta vuodesta 1708. Silloin joulu loppui, ja käteen otettiin taas sontarikko ja eteen kaalikuppi.
Ulkona on sydäntalvi, eikä joulun loppuminen näy luonnossa mitenkään. Korppipari lentää silti jo yhdessä, ja helmikuussa se aloittaa soidinlennot.
Vuosi: viikko 2, 8.–14.1.
-
19.1.
Heikki Havainto
«Heikki heinänen kurikka, joka taittaa talven selän»
«Yö puolessa, nälkä suolessa»
Talven selkä on sen puoliväli. Heikin päivänä tarkastettiin myös, että karjan rehusta oli puolet jäljellä. Jälkimmäinen sanonta on karhun, joka kääntää pesässään kylkeä.
Pitää Terminen talvi alkaa Keski-Suomessa marraskuun puolivälin ja lopun välillä ja kestää 120–130 päivää. Sen puoliväli osuu tammikuun jälkipuoliskolle, Heikin tienoille.
Vuosi: viikko 3, 15.–21.1. · viikko 4, 22.–28.1.
-
25.1.
Paavali Havainto
«Paavalinpäivänä paraat pakkaset»
«Kun ei kylmä kynttilänä eikä pauku Paavalina, kylmää kynnet kyntäjältä»
Paavalin pakkanen oli toivottu: jos talven kylmin kohta jäi tulematta, sen pelättiin tulevan keväällä kyntäjän niskaan. Jälkimmäinen sanonta on ennuste.
Pitää Paavali osuu vuoden kylmimpään jaksoon. Kuukausista kylmin on tilastoissa helmikuu, jonka keskilämpö on Keski-Suomessa −8…−9 astetta.
Vuosi: viikko 4, 22.–28.1.
-
2.2.
Kynttilänpäivä Havainto
«Kyntteli on ensimmäinen kevätpäivä»
«Onko aidakset ajettu, onko seipähät selottu, onko pitkät halkopinot, onko pellavat piottu?»
Kynttilänpäivänä kysyttiin, olivatko talvityöt edistyneet. Kevät tarkoitti valoa, ei lämpöä.
Pitää osin Valossa sanonta pitää: päivää on yli seitsemän ja puoli tuntia, kaksi ja puoli enemmän kuin seisauksessa. Lämmössä ei: terminen kevät alkaa vasta maalis–huhtikuun vaihteessa.
Vuosi: viikko 5, 29.1.–4.2. · viikko 6, 5.–11.2.
-
24.2.
Talvi-Matti Havainto
«Matista rikka sijansa syö»
«Matti pitkällä parrallaan houkuttelee lapsia seinustalle»
Hangelle pudonnut roska sulattaa itselleen kuopan. Matin «parta» on räystään jääpuikot, jotka kasvavat eteläseinällä.
Matin parta: jääpuikot räystäällä maaliskuussa. Pitää Tumma roska ottaa auringon lämmön pakkasellakin, samasta syystä kuin puun tyvi. Valoa tulee nyt lisää nopeimmin koko vuonna, noin 43 minuuttia viikossa.
Vuosi: viikko 8, 19.–25.2. · viikko 9, 26.2.–4.3.
-
20.3.
Kevätpäiväntasaus Havainto
«Tasan yöt, tasan päivät, tasan kaksi jalkaistain»
Tasauksen aikaan tehtiin myös uistimet ja onget, koska päivää pidettiin vuoden kuivimpana.
Pitää osin Päivä ohittaa yön jo pari päivää ennen tasausta, koska ilmakehä taittaa auringon näkyviin ennen kuin se on noussut. Tasan ne eivät siis ole koskaan juuri tasauspäivänä.
Vuosi: viikko 12, 19.–25.3.
-
25.3.
Marianpäivä Havainto
«Marjalta kala kudulla, lintu soitimella»
«Mitä Maariana malolla sitä vappuna vaolla»
Linnut ovat metsäkanalintuja. Jälkimmäinen sanonta lupaa, että katon lumi näkyy vappuna pellolla vetenä.
Teerien soidin keväthangella Norjan Hedmarkissa. Pitää osin Linnuista pitää: teeri soi hangella jo maaliskuun puolivälissä. Kalasta ei: hauki kutee Keski-Suomessa vasta jäiden lähtiessä toukokuun alussa.
Huhtikuu – kesäkuu
-
14.4.
Tiburtius Havainto
«Tiburtius maat näyttää, tiet tukkii, ojat täyttää»
Tiburtiuksen yö oli yksi kolmesta vanhasta «suviyöstä». Jos se oli kylmä, kylmiä öitä uskottiin tulevan vielä yhdeksän.
Pitää Lumi lähtee maakunnan eteläosasta huhtikuun alkupuolella ja ylämailta puolivälissä. Samaan aikaan routa sulaa pinnasta ja tie menee kelirikkoon.
Vuosi: viikko 14, 2.–8.4. · viikko 15, 9.–15.4.
-
17.4.
Elias Havainto
«Eljakselta kurjet tulevat ja västäräkki kurjen siiven päällä»
Västäräkin uskottiin matkustavan kurjen selässä, koska niin pieni lintu ei jaksaisi lentää.
Kurkiaura muuttomatkalla Belgiassa. Pitää Kurki ja västäräkki tulevat Keski-Suomeen huhtikuun jälkipuoliskolla, ja kurkien ja hanhien parhaat muuttopäivät ovat kuun lopussa.
Vuosi: viikko 17, 23.–29.4.
-
23.4.
Yrjö Työ ja juhla
«Yrjö, sido koirasi»
Koira on susi. Karja laskettiin metsälaitumelle, ja Yrjöä pyydettiin pitämään sudet kiinni. Karjan päästö oli koko kylän juhla, ja sutta pelotettiin metelillä ja kokoilla.
Keski-Suomessa Yrjönpäivä on liian aikaisin laitumelle: lumi on vasta lähtenyt, ja jäät ovat järvillä vielä viikon.
-
25.4.
Markku Havainto
«Markus käelle kielen antaa»
Käen ensimmäinen kukunta oli kevään tärkein merkki, ja sen suunta ja kuulijan mieli ennustivat vuotta.
Ei pidä täällä Täällä käki kukkuu vasta toukokuun puolivälin tienoilla. Kolme viikkoa myöhempi Erkin päivän «Erkki avaa käen suun» osuu oikeaan.
Vuosi: viikko 20, 14.–20.5.
-
1.5.
Vappu Havainto
«Vappu tulee käki kainalossa, pääskynen pivon pohjassa»
«Mikon päivä on talven portti, Vapun päivä kesän portti»
Vappu oli karjan ja kesän alku, ja pivo tarkoittaa kämmentä.
Ei pidä täällä Vappuna Keski-Suomen järvissä on vielä jäät, ja ne lähtevät tavallisesti vapun ja toukokuun ensimmäisen viikon välillä. Terminen kesä alkaa toukokuun puolivälissä, käki ja pääskynen tulevat samoihin aikoihin.
Vuosi: viikko 18, 30.4.–6.5.
-
18.5.
Erkki Havainto
«Erkki avaa käen suun»
«Erkin vilu kesän ilo»
Erkin päivänä ennustettiin kesää. Jos käki kukkui hankeen, tuli halloja, ja kylmän Erkin uskottiin lupaavan lämmintä kesää.
Pitää Käki kukkuu nyt. Samalle viikolle osuu usein tuomen kukinnan kylmä jakso, josta Erkin vilu on saanut nimensä.
Vuosi: viikko 20, 14.–20.5.
-
25.5.
Urpo Havainto
«Erkki turjus turkki päällä, Urpaanus liinapaitasillaan»
Viikko tekee eron: Erkki palelee turkissa, Urpo on jo paitasillaan. Urpon päivään asti karjan rehun piti riittää sisäruokinnassa.
Pitää Terminen kesä alkaa Keski-Suomessa toukokuun puolivälissä, joten Urpona kesä on juuri alkanut. Yö ohenee, ja pohjoinen taivas ei enää ehdi pimetä.
Vuosi: viikko 21, 21.–27.5.
-
6.6.
Kustaa Työ ja juhla
«Kustaanpäivänä istutetaan perunat»
Peruna tuli Suomeen 1700-luvulla, joten sanonta on merkkipäivistä nuorimpia.
Kesäkuun alku on usein kolea, ja halla voi käydä notkossa vielä juhannuksen alla. Keski-Suomessa hallaöitä on kasvukaudella tavallisesti yhdestä kuuteen.
Vuosi: viikko 23, 4.–10.6.
-
12.6.
Esko Työ ja juhla
«Ohrankylvöaika kestää Eskonpäivään»
Ohra on arka syyshalloille, joten sen piti päästä maahan ajoissa. Hamppu ja nauris kylvettiin vasta Eskon tienoilla, koska ne kestävät hallaa.
Valoa on lähes 20 tuntia, ja tervapääskyt, jotka tulivat viimeisten muuttajien joukossa, kiertävät jo taivaalla.
Vuosi: viikko 23, 4.–10.6. · viikko 24, 11.–17.6.
-
24.6.
Juhannus Havainto
«Juhannukseen asti päivä pitää isäntäin puolta, mutta juhannuksesta alkaen se pitää renkien puolta»
Pitkä päivä oli isännän etu ja lyhenevä rengin. Juhannukselta alkoi myös «isokesä».
Pitää Seisaus on 21. kesäkuuta, ja sen jälkeen päivä lyhenee. Ensimmäisellä viikolla muutos on vain kuusi minuuttia, joten rengin voiton huomaa vasta heinäkuussa.
-
29.6.
Pietari Havainto
«Kun Pietarinpäivä on tullut, ei tarvitse enää halloja pelätä»
Pietarin tienoilla kuvattiin myös kattotuohet, koska tuohi on silloin paksua mutta ei vielä murru.
Pitää osin Heinäkuussa halla on harvinainen, mutta se voi käydä notkossa minä kesäkuukautena tahansa. Uudelleen se on mahdollinen jo elokuun puolivälissä.
Heinäkuu – syyskuu
-
13.7.
Vanha keskikesä Havainto
Vanha keskikesä oli 13. heinäkuuta eikä juhannuksena, koska kokemus sanoi sen olevan lämpimintä aikaa. Samana päivänä vietettiin karhunpäivää.
Pitää Keski-Suomen lämpimin kuukausi on heinäkuu, keskilämpö +16…+17 astetta. Lämpö tulee valon jäljessä: päivä on lyhentynyt jo kolme viikkoa.
Vuosi: viikko 28, 9.–15.7.
-
18.7.
Naistenviikko Havainto
«Jos on poudat, niin varokaa sitten ämmäviikkoa, kyllä ämmät kastelee»
Naistenviikko on 18.–24. heinäkuuta, jolloin nimipäivää viettävät vain naiset. Lönnrot kutsui sitä myös kirppuviikoksi.
Heinä kuivumassa seipäillä heinäkuussa Turun Kuralan Kylämäessä. Pitää Heinäkuu on vuoden sateisin kuukausi, 70–80 millimetriä, ja sade tulee usein ukkosena. Sateessa ei heiniä saatu kuivaksi.
Vuosi: viikko 29, 16.–22.7.
-
25.7.
Jaakko Havainto
«Jaakko heittää kylmän kiven veteen»
«Jos Jaakkona ei sada, tulee hyvä loppukesä»
Tavallinen selitys on, että vedet alkavat viilentyä. Toisen selityksen mukaan kivi oli viikatteen kuuma hiomakivi, joka upotettiin kylmään veteen, kun heinänteko oli ohi.
Pitää osin Järvet lämpenevät tavallisesti vielä noin elokuun kymmenenteen. Sanonta on kuitenkin vanhempi kuin vuoden 1753 kalenteriuudistus. Vanhalla kalenterilla Jaakko osui nykyiseen 5. elokuuta, ja se on jo lähellä käännettä.
Vuosi: viikko 28, 9.–15.7. · viikko 31, 30.7.–5.8.
-
29.7.
Olavi Havainto
«Syksyä Uolevista, kevättä kynttilästä»
«Pääskyset Uoti ottaa, Lauri lakaisee ja Perttu peräti vie»
Olavi on kynttilänpäivän pari. Toinen avaa kevään ja toinen syksyn, ja kumpikin on puolen vuoden päässä toisesta.
Pitää osin Valossa pitää: päivä lyhenee nyt lähes 40 minuuttia viikossa ja yöt viilenevät. Lämmössä ei: terminen syksy alkaa vasta syyskuun puolivälin ja lopun välillä. Sama pätee kynttilänpäivän kevääseen.
-
10.8.
Lauri Havainto
«Lauri hallahousu»
«Lauri ladot lukkoon panee, kuhilaat ja kokkoset pellolle pystyttää»
Laurin päivään mennessä piti heinänteon olla ohi. Lehtipuiden lehdet alkoivat kellastua, eikä vastoja enää tehty.
Pitää Ensimmäinen halla on mahdollinen elokuun puolivälissä selkeän ja tyynen yön jälkeen, ja se tulee notkoon. Samalle viikolle osuu perseidien huippu, ja tähdet palaavat.
Vuosi: viikko 32, 6.–12.8. · viikko 33, 13.–19.8.
-
24.8.
Perttu Havainto
«Ei sikiä siipilintu Perttulin perästä»
«Kesälinnut Perttu kerää, pääskyset Perttu peräti vie»
Perttulin jälkeen ei enää syntynyt poikasia, ja muuttolinnut lähtivät. Pertulta saatiin myös uutisleipää.
Pitää Pääskyset lähtevät elokuun lopulla ja syyskuussa, ja kurjet kerääntyvät pelloille syömään ennen muuttoa. Pihlaja punertuu ensimmäisenä.
-
4.9.
Mooses Havainto
«Mooses on kylmä mies»
Mooseksen tienoon yöt olivat hallaöitä, joita pelättiin viljan tuleentuessa.
Pitää Selkeä syyskuun yö tuo hallan notkoon, vaikka järvi on yhä kesän lämmin. Päivä on taas yhtä pitkä kuin huhtikuun alussa.
Vuosi: viikko 36, 3.–9.9.
-
14.9.
Pyhän Ristin päivä Työ ja juhla
«Ristiltä nauris kuoppaan, härkä aittaan, kala karhin ja peura kynthen»
Nauriit kuopattiin, teuraat otettiin, ja kalamies lähti pyytämään muikkua, joka kokoontuu syksyllä syviin kalahautoihin.
Terminen syksy alkaa Suomenselällä syyskuun puolivälin tienoilla ja Jämsän seudulla kuun lopussa. Hanhiaurat menevät yli öisin.
Vuosi: viikko 37, 10.–16.9.
-
21.9.
Syys-Matti Havainto
«Mäyrät ja käärmeet nukkuvat Matista Mattiin»
Syys-Matista Talvi-Mattiin, eli 21.9.–24.2., eläinten uskottiin olevan talvilevolla. Syys-Matista myös karhun sanottiin käyvän pesään.
Pitää osin Syksyn päästä sanonta pitää osittain: kyy menee talvehtimaan syys–lokakuussa, mäyrä ja karhu vasta loka–marraskuussa. Kevään päästä se ei pidä, koska Talvi-Mattina kaikki nukkuvat yhä.
Vuosi: viikko 38, 17.–23.9.
-
29.9.
Mikkeli Havainto
«Mikon päivä on talven portti, Vapun päivä kesän portti»
«Ämmät pirttiin, nauriit kuoppaan»
Mikkeli oli sadonkorjuun loppu: nauriit kuopattiin ja työ siirtyi sisälle.
Pitää osin Syksyn portti se on: terminen syksy on alkanut. Talveen on kuitenkin vielä kaksi kuukautta. Hirven kiima on käynnissä, ja sonni ylittää teitä päivälläkin.
Vuosi: viikko 39, 24.–30.9.
Lokakuu – joulukuu
-
1.10.
Pokrova Havainto
«Linnut parveen, miehet metsään»
Pokrova on ortodoksinen juhla, jonka nimi on jäänyt karjalaiseen kalenteriin. Linnut kokoontuvat muuttoon, ja miehet lähtevät syysmetsälle.
Pitää Lehdet varisevat ja metsä avautuu. Kurjet ja hanhet ovat lähdössä tai jo menneet.
Vuosi: viikko 40, 1.–7.10.
-
7.10.
Pirkko Työ ja juhla
«Piritan päivästä nuottia valmistetaan»
Pirkon päivästä alettiin kutoa suuria talvinuottia, joilla kalaa vedettiin jään alta.
Yöpakkaset muuttuvat säännöllisiksi ja kuura tekee ensimmäisen valkoisen aamun. Jäähän on vielä kuukausi.
Vuosi: viikko 41, 8.–14.10.
-
14.10.
Talviyöt Havainto
Vanhassa kalenterissa talvikausi alkoi 14. lokakuuta. Ulkotöiden piti silloin viimeistään olla tehty, ja sisätyöt alkoivat.
Ei pidä täällä Terminen talvi alkaa Keski-Suomessa vasta marraskuun puolivälin ja lopun välillä. Ensilumi tulee tavallisesti loka–marraskuun vaihteessa eikä vielä jää.
Vuosi: viikko 42, 15.–21.10.
-
28.10.
Simo Havainto
«Simo siltoja tekee, Martti maita vahvistaa, Antti aisoilla ajaa»
Kolme päivää, kolme vaihetta: Simo jäädyttää vedet sillaksi, Martti maan routaan ja Antin aikaan päästään rekikelillä.
Ohut riite rantavedessä lokakuussa Norjan Dovrefjellillä. Pitää Ketju pitää Keski-Suomessa päivälleen. Lammet saavat riitteen lokakuun lopussa, maa jäätyy pinnasta marraskuun alussa, ja pysyvä lumi tulee kuun puolivälin ja lopun välillä.
Vuosi: viikko 43, 22.–28.10. · viikko 45, 5.–11.11. · viikko 48, 26.11.–2.12.
-
1.11.
Kekri Ennuste
«Kun Mikkelin kylmää, niin Kekrin suveaa»
Kekri oli vanha vuodenvaihde, jolloin maatalousvuosi päättyi. Se siirtyi pyhäinpäivään, joka on nykyään 31.10.–6.11. osuva lauantai.
Päivää on alle kahdeksan ja puoli tuntia, ja marraskuu on vuoden pilvisin kuukausi.
Vuosi: viikko 44, 29.10.–4.11.
-
10.11.
Martti Havainto
«Martti maita vahvistaapi»
Maan vahvistaminen on routaa. Mitä pikemmin Martin jälkeen tuli suojasää, sitä parempi kevät, koska lumen alle jäänyt sula maa ei routaannu syvälle.
Pitää Maa jäätyy nyt pinnasta, ja routa alkaa sieltä mistä lumi puuttuu: paljas polku jäätyy ennen sammalta.
Vuosi: viikko 45, 5.–11.11.
-
19.11.
Liisa Havainto
«Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat sulattavat usein lumet vähiin»
Liisan ja Kaisan välinen viikko oli tunnettu suojasäistään, ja sulavasta lumesta tulee liukas kaljama.
Pitää Pysyvä lumi tulee vasta tämän viikon jälkeen. Sitä ennen satanut lumi sulaa usein pois, ja järvessä on juuri teräsjää, jonka päälle satava lumi tekee kohvaa.
-
23.11.
Klemetti Ennuste
«Minkälaista ilmaa on Klemetin päivänä, sellaista on Matin päivään asti»
Matti on Talvi-Matti 24.2. Sanonta lupaa, että talven luonne näkyy sen alussa.
Terminen talvi alkaa näihin aikoihin, ylemmillä seuduilla hieman aiemmin ja Päijänteen rannoilla kymmenisen päivää myöhemmin.
Vuosi: viikko 47, 19.–25.11.
-
25.11.
Kaisa Työ ja juhla
«Kaisa lampaat keritsee»
Kaisan päivänä saatiin paras villa: kesällä se on ohutta ja talvella takkuista.
Valoa on kuusi ja puoli tuntia, ja se vähenee yhä yli puoli tuntia viikossa.
Vuosi: viikko 47, 19.–25.11.
-
30.11.
Antti Havainto
«Antti aisoilla ajaa»
«Jos Antti lotisee, niin joulu komeilee»
Aisa on reen aisa: Antin päivään mennessä rekikelin piti olla viimeistään tullut. Jälkimmäinen sanonta on ennuste.
Pitää Pysyvä lumipeite tulee Keski-Suomeen marraskuun puolivälin ja lopun välillä. Maisema kirkastuu, vaikka valoa on vähemmän kuin viikko sitten.
Vuosi: viikko 48, 26.11.–2.12.
-
6.12.
Nikolaus Havainto
«Martti maita vahvistaapi, Antti aisoilla ajaa, Nikolaus nivoo kiinni»
Nikolaus sitoo talven kiinni. Hän oli myös metsälintujen suojelija ja «Pohjolan isäntä».
Pitää osin Pienet järvet ja lahdet ovat jäässä. Suuret selät jäätyvät vasta, kun koko vesimassa on jäähtynyt, ja Päijänteen Tehinselkä jäätyy yleensä viimeisenä koko maassa.
Vuosi: viikko 46, 12.–18.11. · viikko 49, 3.–9.12.
-
9.12.
Anna Havainto
«Annin päivän aikaan päivä on kissan sylen pituinen, on vain kaksi hämärää vastakkain»
Kissan syli on lyhyt mitta, ja kaksi hämärää vastakkain tarkoittaa, ettei väliin jää kunnon päivää.
Auringonnousu Jyväskylän satamassa 9. joulukuuta, Annan päivänä. Pitää Valoa on vähän yli viisi tuntia, ja aurinko laskee jo ennen kolmea. Aikaisin lasku osuu joulukuun puoliväliin eikä seisaukseen.
Vuosi: viikko 49, 3.–9.12. · viikko 50, 10.–16.12.
-
21.12.
Tuomas Havainto
«Pimiä niinku Tuamhanpäivän aamuna»
«Tuomaasta housut naulaan ja alkaa joulurauha»
Tuomaanpäivä osuu talvipäivänseisaukseen, ja siitä alkoi joulun odotus ja rauha.
Pitää Tämä on vuoden lyhin päivä, viisi tuntia ja kolme minuuttia. Aurinko nousee keskipäivällä 4,3 asteen korkeuteen, vajaan puolen nyrkin verran käsivarren päässä.
Vuosi: viikko 51, 17.–23.12.
Katso myös: Vuosi — sama vuosi viikko viikolta · Tarinat — mitä maaston vanhat nimet lupaavat · Sanasto — hanki, kohva, routa ja riite · Pilvet — sään ennustaminen taivaasta, joka toimii
Kuvien tekijät
- Santeri Viinamäki, CC BY-SA 4.0
- Bouke ten Cate, CC BY 4.0
- DimiTalen, CC0
- Anssi Koskinen from Turku, Finland, CC BY 2.0
- Frankemann, CC BY-SA 4.0
- Viljo Viitanen, CC BY-SA 3.0
_flying_over_the_High_Fens,_Eupen,_2025.jpg){kind=link}
