Peltovirta

Jään jälki

Harju, moreeni, kivikko, järvi, suo — melkein jokainen sana jolla tätä maastoa kuvataan on saman jäätikön jälki. Se lähti kymmenentuhatta vuotta sitten, ja maa nousee yhä sen jäljiltä.

Kelaa aikaa

22 000vuotta sitten

Jää on paksuimmillaan

nyt22 000 vuotta sitten

  1. 22 000 vuotta sitten Jää on paksuimmillaan

    Skandinavian jäätikkö peittää koko Suomen. Jäätä on paikoin yli kaksi kilometriä, ja sen paino painaa maankuoren satoja metrejä alas. Kaikki mitä täällä oli ennen — maaperä, kasvit, eläimet — on jauhettu pois tai työnnetty etelään.

    Silokallio, jonka pintaa halkovat samansuuntaiset kapeat naarmut.
    jälki tänään Naarmut Lappeenrannan silokalliossa ovat jään kuljettamien kivien jälkiä. Niiden suunnasta näkee, mistä jää tuli.
    jäi jäljelle kallio
  2. 18 000 vuotta sitten Jää alkaa vetäytyä

    Ilmasto lämpenee ja jäätikön reuna alkaa perääntyä luoteeseen. Se ei sula paikallaan vaan liikkuu yhä eteenpäin samalla kun reuna vetäytyy — siksi se jauhaa kalliota koko ajan.

    Mäntymetsän pohja täynnä eri kokoisia kiviä, keskellä iso lohkare.
    jälki tänään Moreenia Kolmannella Salpausselällä Somerolla: kiviä kaikissa koissa sekaisin, sellaisina kuin jää ne pudotti.
    jäi jäljelle moreeni
  3. 13 000 vuotta sitten Sulamisvedet lajittelevat aineksen

    Jäätikön alla ja sisällä virtaa valtavia jokia. Ne lajittelevat kiviaineksen koon mukaan ja kasaavat sen pitkiksi selänteiksi. Nämä ovat Suomen kuivimmat maat ja sen ensimmäiset tiet.

    Ilmakuva kapeasta, mutkittelevasta metsäisestä selänteestä kahden järven välissä.
    jälki tänään Punkaharju Savonlinnassa: sulamisvirran kasaama soraselänne, joka erottaa kaksi järveä.
    jäi jäljelle harju
  4. 12 000 vuotta sitten Jää pysähtyy kahdesti

    Tuhatvuotinen kylmä jakso pysäyttää perääntymisen kahdesti, kummallakin kerralla pariksisadaksi vuodeksi. Reunalle kasautuu kaksi valtavaa vallia poikki Etelä-Suomen: Salpausselät. Ne ovat yhä maiseman selkein yksittäinen piirre.

    Näkymä korkealta metsäiseltä rinteeltä laajan järven yli marraskuussa.
    jälki tänään Näkymä Toiselta Salpausselältä Asikkalan Aurinkovuorelta: vallin päältä katsotaan alas järvelle.
    jäi jäljelle selänne
  5. 11 500 vuotta sitten Baltian jääjärvi purkautuu

    Jään patoama makea järvi Itämeren altaassa löytää tien mereen Keski-Ruotsin kautta. Vedenpinta laskee kymmeniä metrejä muutamassa vuodessa. Rantaviiva siirtyy kilometrejä.

    jäi jäljelle ranta
  6. 10 500 vuotta sitten Ensimmäiset ihmiset

    Rannikko on juuri paljastunut jään alta, ja sinne tullaan perässä. Varhaisimmat asuinpaikat ovat rannoilla — meri oli tie, ei este.

    jäi jäljelle suisto
  7. 10 000 vuotta sitten Jää lähtee Suomesta

    Viimeiset jäätiköt sulavat Käsivarren tuntureilta. Kaikki mitä sen jälkeen tapahtuu, tapahtuu jään jättämän maan päällä: se on kuoppainen, kivinen ja vailla maannosta.

    jäi jäljelle louhikko
  8. 9 500 vuotta sitten Vesi jää kuoppiin

    Painanteisiin jäänyt sulamisvesi ei pääse mihinkään. Näin syntyy se mistä maa tunnetaan: kymmeniätuhansia järviä, kaikki saman jään kaivamia.

    jäi jäljelle järvi
  9. 9 000 vuotta sitten Maa nousee nopeasti

    Jään paino on poissa ja maankuori palautuu. Nousu on nopeimmillaan senttimetrejä vuodessa. Rannikolla ihmiset näkevät oman elinaikansa aikana uutta maata.

    jäi jäljelle kannas
  10. 8 000 vuotta sitten Metsä saapuu järjestyksessä

    Ensin koivu, sitten mänty. Metsä ei tule kerralla vaan lajeittain, kukin omaa vauhtiaan idästä ja etelästä.

    jäi jäljelle koivikko
  11. 7 000 vuotta sitten Litorinameri huuhtoo rannat

    Suolainen Itämeren vaihe nousee korkeimmilleen. Aallot huuhtovat hienon aineksen pois rinteiltä ja jättävät kivet, kuten jokainen ranta ennen sitä. Siksi monessa metsässä maa on kivinen ylimmän muinaisrannan alapuolella.

    Metsän keskellä aukea, jonka pohja on pelkkiä pyöristyneitä kiviä.
    jälki tänään Hiittenharjun kivikko Harjavallassa on Litorinameren rantaa: aallot veivät hienon aineksen ja jättivät kivet.
    jäi jäljelle kivikko
  12. 5 000 vuotta sitten Kuusi tulee viimeisenä

    Kuusi saapuu idästä vasta nyt ja muuttaa metsän pimeäksi. Sitä ennen Suomi oli valoisampi maa kuin nyt.

    jäi jäljelle kuusikko
  13. 4 000 vuotta sitten Suot valtaavat alaa

    Vanhimmat suot syntyivät jo jään perässä, mutta nyt viileneminen saa ne leviämään: turve kertyy kaikkialla missä vesi ei virtaa. Kolmasosa maasta muuttuu vähitellen suoksi.

    Ilmakuva ruskan aikaan: laaja ruskea suo, jonka poikki kulkee matalia selänteitä, taustalla tunturit.
    jälki tänään Aapasuo Kemijärvellä Pyhätunturin edustalla: märät painanteet ja niiden väliset matalat selänteet ovat suon pintaa.
    jäi jäljelle turve
  14. 1 000 vuotta sitten Kaski muuttaa maiseman

    Kaskea on poltettu jo tuhansia vuosia, mutta nyt se leviää kaikkialle. Kaskiviljely muuttaa maiseman ensimmäistä kertaa nopeammin kuin luonto. Metsä palaa pelloksi ja palaa takaisin metsäksi kolmessakymmenessä vuodessa.

    jäi jäljelle kaski
  15. tänään Maa nousee yhä

    Merenkurkussa maa nousee noin kahdeksan millimetriä vuodessa, etelärannikolla pari. Se on hidasta mutta ei mennyttä: jääkausi ei ole ohi, se on kesken.

    Matala saaristo ylhäältä: kapeita kivisiä niemiä ja luotoja tyynessä vedessä.
    jälki tänään Merenkurkun saaristo Mustasaaressa. Pohjasta nousee kapeita moreeniselänteitä, ja ne kasvavat saariksi sitä mukaa kuin maa nousee.
    jäi jäljelle ranta

Luvut ovat pyöristettyjä ja kaavio on kaavio: se näyttää mikä muuttui ja missä järjestyksessä, ei mittasuhteita. Jään reunan tarkka ajoitus vaihtelee sadoilla vuosilla sen mukaan mistä päin maata puhutaan — etelärannikko paljastui kaksi–kolme tuhatta vuotta ennen Käsivartta. Tämä sivu ei ole lähde vaan johdatus siihen, miksi maasto on tällainen.

Sanat joilla tätä maastoa kuvataan ovat sanastossa, ja se mikä siinä maastossa liikkuu on jäljissä. Se minkä jää jätti jälkeensä on kivissä ja vesissä, ja yksi vuosi tästä samasta maastosta on vuodessa.

Kuvien tekijät