Jään jälki

1. 22 000 vuotta sitten Jää on paksuimmillaan

   Skandinavian jäätikkö peittää koko Suomen. Jäätä on paikoin yli kaksi kilometriä, ja sen paino painaa maankuoren satoja metrejä alas. Kaikki mitä täällä oli ennen — maaperä, kasvit, eläimet — on jauhettu pois tai työnnetty etelään.

   jäi jäljelle kallio
2. 18 000 vuotta sitten Jää alkaa vetäytyä

   Ilmasto lämpenee ja jäätikön reuna alkaa perääntyä luoteeseen. Se ei sula paikallaan vaan liikkuu yhä eteenpäin samalla kun reuna vetäytyy — siksi se jauhaa kalliota koko ajan.

   jäi jäljelle moreeni
3. 13 000 vuotta sitten Sulamisvedet lajittelevat aineksen

   Jäätikön alla ja sisällä virtaa valtavia jokia. Ne lajittelevat kiviaineksen koon mukaan ja kasaavat sen pitkiksi selänteiksi. Nämä ovat Suomen kuivimmat maat ja sen ensimmäiset tiet.

   jäi jäljelle harju
4. 12 000 vuotta sitten Jää pysähtyy kahdesti

   Tuhatvuotinen kylmä jakso pysäyttää perääntymisen kahdesti, kummallakin kerralla pariksisadaksi vuodeksi. Reunalle kasautuu kaksi valtavaa vallia poikki Etelä-Suomen: Salpausselät. Ne ovat yhä maiseman selkein yksittäinen piirre.

   jäi jäljelle selänne
5. 11 500 vuotta sitten Baltian jääjärvi purkautuu

   Jään patoama makea järvi Itämeren altaassa löytää tien mereen Keski-Ruotsin kautta. Vedenpinta laskee kymmeniä metrejä muutamassa vuodessa. Rantaviiva siirtyy kilometrejä.

   jäi jäljelle ranta
6. 10 500 vuotta sitten Ensimmäiset ihmiset

   Rannikko on juuri paljastunut jään alta, ja sinne tullaan perässä. Varhaisimmat asuinpaikat ovat rannoilla — meri oli tie, ei este.

   jäi jäljelle suisto
7. 10 000 vuotta sitten Jää lähtee Suomesta

   Viimeiset jäätiköt sulavat Käsivarren tuntureilta. Kaikki mitä sen jälkeen tapahtuu, tapahtuu jään jättämän maan päällä: se on kuoppainen, kivinen ja vailla maannosta.

   jäi jäljelle louhikko
8. 9 500 vuotta sitten Vesi jää kuoppiin

   Painanteisiin jäänyt sulamisvesi ei pääse mihinkään. Näin syntyy se mistä maa tunnetaan: kymmeniätuhansia järviä, kaikki saman jään kaivamia.

   jäi jäljelle järvi
9. 9 000 vuotta sitten Maa nousee nopeasti

   Jään paino on poissa ja maankuori palautuu. Nousu on nopeimmillaan senttimetrejä vuodessa. Rannikolla ihmiset näkevät oman elinaikansa aikana uutta maata.

   jäi jäljelle kannas
10. 8 000 vuotta sitten Metsä saapuu järjestyksessä

    Ensin koivu, sitten mänty. Metsä ei tule kerralla vaan lajeittain, kukin omaa vauhtiaan idästä ja etelästä.

    jäi jäljelle koivikko
11. 7 000 vuotta sitten Litorinameri huuhtoo rannat

    Suolainen Itämeren vaihe nousee korkeimmilleen. Aallot huuhtovat hienon aineksen pois rinteiltä ja jättävät kivet — siksi monessa metsässä maa on niin kivinen tietyn korkeuden alapuolella.

    jäi jäljelle kivikko
12. 5 000 vuotta sitten Kuusi tulee viimeisenä

    Kuusi saapuu idästä vasta nyt ja muuttaa metsän pimeäksi. Sitä ennen Suomi oli valoisampi maa kuin nyt.

    jäi jäljelle kuusikko
13. 4 000 vuotta sitten Suot valtaavat alaa

    Vanhimmat suot syntyivät jo jään perässä, mutta nyt viileneminen saa ne leviämään: turve kertyy kaikkialla missä vesi ei virtaa. Kolmasosa maasta muuttuu vähitellen suoksi.

    jäi jäljelle turve
14. 1 000 vuotta sitten Ihminen alkaa polttaa metsää

    Kaskiviljely muuttaa maiseman ensimmäistä kertaa nopeammin kuin luonto. Metsä palaa pelloksi ja palaa takaisin metsäksi kolmessakymmenessä vuodessa.

    jäi jäljelle kaski
15. tänään Maa nousee yhä

    Merenkurkussa maa nousee noin kahdeksan millimetriä vuodessa, etelärannikolla pari. Se on hidasta mutta ei mennyttä: jääkausi ei ole ohi, se on kesken.

    jäi jäljelle ranta

Luvut ovat pyöristettyjä ja kaavio on kaavio: se näyttää mikä muuttui ja missä järjestyksessä, ei mittasuhteita. Jään reunan tarkka ajoitus vaihtelee sadoilla vuosilla sen mukaan mistä päin maata puhutaan — etelärannikko paljastui pari tuhatta vuotta ennen Käsivartta. Tämä sivu ei ole lähde vaan johdatus siihen, miksi maasto on tällainen.

Sanat joilla tätä maastoa kuvataan ovat sanastossa, ja se mikä siinä maastossa liikkuu on jäljissä. Se minkä jää jätti jälkeensä on kivissä ja vesissä, ja yksi vuosi tästä samasta maastosta on vuodessa.