Milloin kuori irtoaa
- toukokuu, koivu hiirenkorvalla
- paras aika. Mahla nousee, ja kuori liukuu puun päältä kuin sukka.
- kesäkuu
- kuori irtoaa yhä, mutta vaatii enemmän koputtelua. Kesän mittaan se tarttuu kiinni.
- heinäkuusta syksyyn
- kuori on kiinni. Pillin voi vuolla, mutta putki repeää irrotessaan.
- mikä paju
- mikä tahansa sileäkuorinen: raita, kiiltopaju, halava. Tämän vuoden sileä vesa on parempi kuin vanha oksa.
- kenen paju
- maanomistajan. Elävästä puusta ei katkaista oksaa ilman lupaa — oma piha, mökin ranta tai kysytty lupa.
Oikea oksa
Etsi suora ja sileä vesa, sormen paksuinen. Pilliin tarvitaan kämmenen ja vähän päälle mittainen pätkä, jossa ei ole yhtään oksaa eikä silmua. Oksankohdassa kuori on kiinni puussa, ja siitä putki repeää juuri kun se melkein irtosi.
Katkaise pätkä puukolla vinosti ja ota kaksi: ensimmäinen pilli menee usein harjoitukseksi, ja toinen oksa samasta pensaasta irtoaa samalla tavalla.
1 sormion oikea paksuus. Ohuemmassa kanava ja lovi ovat liian pieniä vuolla, ja paksumman kuori ei käänny irti yhtenä kappaleena.
Kysy kuorelta ennen kuin katkaiset.
- Paina peukalon kynnellä vesan kylkeen pieni lovi kuoreen.
- Työnnä kynnellä kuorta sivulle.
- Jos kuori liukuu ja alta näkyy märkä, valkoinen puu, pillin aika on nyt. Jos kuori pysyy, odota viikko.
Katso myös: Vuosi: viikko 19 — koivun hiirenkorva ja pajun kuori samalla viikolla
Kolme viiltoa
Suu. Viistä pätkän toinen pää alapuolelta, niin että yläpinta jää pidemmäksi. Se pää sopii huulille.
Lovi. Peukalon leveyden päähän suusta, samalle puolelle kuin pitkä yläpinta. Ensin suora viilto kolmasosan syvyyteen, sitten vino viilto kauempaa sitä kohti, ja pala irtoaa. Tee se peukalovuolulla: lyhyitä, sentin mittaisia työntöjä, joissa terä ei voi lipsahtaa kauas.
Rengasviilto. Kämmenen leveyden päähän suusta, kuoren läpi mutta ei puuhun. Tästä kohdasta kuori irtoaa.
VinkkiRengasviillossa terä ei liiku. Aseta tikku kannon päälle, paina terä kevyesti kuoreen ja pyöritä tikkua toisella kädellä. Viilto tulee tasainen, eikä puukko ole hetkeäkään menossa kohti sormia.
Katso myös: Vuolu — ote, kehä ja suunta itsestä poispäin · Vuolu: peukalovuolu
Kuori irti
Kastele suun ja rengasviillon välinen kuori — vedellä, purossa tai vaikka syljellä. Koputtele sitä sitten puukon kahvalla tai sileällä kepillä joka puolelta, tasaisesti ja kevyesti. Koputtelu ei lyö kuorta irti vaan irrottaa sen puusta, joten lujaa ei tarvita, ja luja koputus halkaisee kuoren.
Kun kuori on koputeltu, tartu siihen koko kämmenellä ja kierrä. Hyvä kuori napsahtaa irti kerralla, ja sen voi liu'uttaa suun yli ehjänä putkena. Pane putki talteen märkään paikkaan: se on pillin soiva osa, ja puu on vain sen sisällä.
Koputtele kierroksittain.
- Koputtele kuorta kymmenen kertaa, käännä tikkua vähän ja taas kymmenen, kunnes olet kiertänyt koko tikun.
- Kierrä kuorta kämmenessä. Jos se ei liiku, kastele ja koputtele toinen kierros.
- Kun kuori kiertyy, vedä se suoraan suun yli. Älä väännä vinoon, ettei loven kohta repeä.
VinkkiJos kuori ei liiku parin kierroksen jälkeen, oksa tai viikko on väärä. Uusi oksa on nopeampi kuin lisää koputtelua.
Miksi pilli soi
Katkaise puu loven suoran seinän kohdalta. Suun puoleinen pala on tulppa: vuole sen yläpintaan yksi ohut, tasainen lastu koko matkalta. Siitä tulee kanava, rako kuoren ja tulpan väliin.
Pitkästä palasta katkaistaan loven puoleinen pää pois, niin että kuoren sisään jää tyhjää pikkusormen mitta. Se tyhjä on ontelo, ja loppu pala on runko. Kastele puut, liu'uta kuori takaisin rungon päälle, ja työnnä tulppa suuhun viiste ylöspäin, loven puolelle.
Kun puhallat, ilma kulkee kanavasta kapeana nauhana ja osuu loven teräväksi jääneeseen kuoren reunaan. Nauha heilahtaa vuorotellen reunan yli ulos ja reunan ali onteloon, satoja kertoja sekunnissa. Se heilunta on ääni.
Nokkahuilu on pajupillin sukulainen. Siinäkin ilma kulkee kanavasta terävään reunaan — huilussa on vain reikiä, joilla ontelon pituutta muutetaan sormilla.
Kuuntele ontelo pullosta.
- Puhalla tyhjän pullon suun yli, kunnes se soi.
- Kaada pulloon vettä ja puhalla uudestaan.
- Ääni nousee, koska ilmaa on vähemmän. Pillin ontelo tekee saman, kun runko työnnetään syvemmälle.
Kun pilli ei soi
Melkein jokainen ensimmäinen pilli on hiljaa ensimmäisellä puhalluksella. Vika on lähes aina kanavassa tai loven reunassa, ja molemmat korjataan yhdellä lastulla.
- Pelkkää puhallusta, ei ääntä — kanava on tukossa tai se ei osu loveen. Katso, että viiste on ylöspäin ja ulottuu loven reunaan asti.
- Suhisee mutta ei soi — kanava on liian leveä. Tee uusi tulppa ja vuole ohuempi lastu.
- Vinkuu heikosti — loven reuna on pyöreä tai rispaantunut. Vuole loven vino pinta uudestaan terävämmäksi.
- Ääni katkeilee — kuori vuotaa. Kastele se ja katso, ettei siinä ole halkeamaa.
- Hyppää tai sammuu — puhallat liian lujaa. Pajupilli soi kevyellä puhalluksella.
Liukupilli, ja kuinka kauan pilli elää
Jätä runko pitkäksi ja irralleen. Kun liu'utat sitä kuoren sisällä, ontelo pitenee ja lyhenee, ja ääni liukuu matalalta korkealle. Se on pillin ainoa soittotapa, jossa sävelet saa itse valita.
Pajupilli elää päivän tai pari. Kun kuori kuivuu, se kutistuu ja halkeaa, ja pilli vaikenee. Yön yli vesilasissa se soi vielä seuraavanakin päivänä. Viikkoa se ei kestä, eikä sen tarvitse: ensi keväänä tehdään uusi.
Merkitse kolme säveltä.
- Liu'uta runkoa, kunnes löydät matalan äänen, ja tee runkoon kuoren reunan kohdalle kynnenjälki.
- Etsi korkea ääni ja merkitse se samoin, ja sitten yksi niiden välistä.
- Soita kolme merkkiä järjestyksessä. Se on ensimmäinen sävelmä, joka on soitettu omalla soittimella.
Katso myös: Verstas: teroitus — terävä puukko tekee terävän loven